Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Roolipeli

*Pääset asuintiloihin ja huomaat oppilaita vitsailemassa keskenään, istumassa rennosti sohvilla ja osa on lähtemässä viettämään iltaa kaupunkiin. Tunnelmallista!*

Roolipeli löytyy alhaalta. Muisteleppa mieleesi roolipelin säännöt täältä niin olet valmis pelaamaan! Chatissa voitte jutella niitä näitä, kiroilla ja jutella IRL-elämästä. Älkää ilmoittako chatissa tärkeistä asioista (vieraskirjassa on paikka niille) älkääkä roolipelatko. Kiitos! Poikkeuksena sääntöön jos ylläpito on niin kilttiä ja paikalla, että suostuu tekemään asiat myös chatti-ilmoituksen kautta.

Kesätapahtuman 2018 roolipeliin! -->

Kesätapahtuman pikaroolipeliin -->


Sää ja tilanne

Sää: Ulkoilma liikkuu 15°C-20°C välissä, pienoinen lämmin tuulenvire käy. Taivaalla lipuu muutama harmiton pilvenhattara.

Tilanne: Ei tilanteita

Kerhojen roolipeliin

Roolipeli  << <  6  7  8  9  10  11  12  > >>  [ Kirjoita ]

Nimi: Vesisika

10.03.2018 19:34
Frederik Steel - Piha

Frederikillä ei oikeastaan ollut mitään muuta virkaa kuin vain katsoa Oliveria. Häntä alkoi hieman väsyttää, mutta nyt jos milloin miehellä oli tilaisuus saada lisää tietoa tuosta pyöreästä ihmispullasta.
"Niinpä niin", vihreätukkainen murahti ääni matalana. Hän ei ollut koskaan käsittänyt miksi jotain väriä piti suosia ehdottomasti yli muiden. Totta kai Freddy piti vihreästä, mutta ei se edelleenkään ollut mitenkään erityinen verrattuna muihin. Ihmiset olivat eri asia- heistä joko piti tai ei luonteenpiirteistä johtuen, mutta se olikin ymmärrettävää.
Hujoppi kohautti olkiaan ja verrytteli paikkojaan hieman uupuneena. Hänenkin mieleensä heräsi kysymyksiä. "Mainitsit aikaisemmin, että menneisyytesi ajoi sinut semmoiseksi mikä olet juuri nyt... Mikä siis on sinun tarinasi?" Frederik virnisti.

Nimi: Cassie

09.03.2018 21:02
Carmen King ~ Koulun piha

Carmen käveli rennosti kohti koulua tarkoituksenaan mennä sen nurkan taakse tupakalle. Pienet vieroitusoireet kaivelivat jo hänen mieltään tehden olon levottomaksi ja - vaikkei se ollut ollenkaan Carmenin tapaista - hermostuneeksi. Tyttö tähysteli ympäriinsä etsien jotakin mielenkiintoista matkaltaan, mutta maahan littaantuneen purkan lisäksi hän ei löytänyt paljonkaan silmäniloa.
Hän oli pukeutunut mustakultaisiin haaremihousuihinsa, neuletakkiin ja toppiin, joka oli niin väljä, että hän oli saanut siitä varoittavan kommentin rehtorilta, kun oli kulkenut kyseisen kaljupään ohi. Korujakin hän oli asukokonaisuuteensa tunkenut, pronssisen riipuksen ja hapsukorun kaulaansa, käsiinsä muutaman renkaan ja korviinsa niin ikään renkaat. Blondatut hiukset pysyivät miljoonalla erivärisellä pinnillä suhteellisen sekavalla nutturalla, jonka Carmen oli viimeistään sekoittanut silloin, kun otti päiväunet kampauksensa kanssa.
Nuori nainen oli puolimatkassa asuntolaltaan koululle kun huomasi tumman tytön vallanneen yhden kävelytien viereisistä penkeistä. Carmenilta kesti hetken muistaa, kuka oli kyseessä, sillä he eivät asuneet samassa rakennuksessa, mutta lopulta hänen rauhattomiin ajatuksiinsa pälkähti nimi "Nevada".
He olivat samalla luokalla ja Carmen hieman moitti itseään siitä, ettei ollut tajunnut sekuntia tai paria aiemmin, kehen oli sattunut törmäämään. Olihan hän toki joskus vuosi sitten katsonut Nevadaa sillä silmällä, muttei ollut uskaltanut ottaa ensimmäistä askelta, koska ei tiennyt Nevadan suuntautumisesta tai käyttäytymisestä. Nyt Carmen oli kuitenkin itsevarmempi, joten hän pysähtyi mustahiuksisen viereen hymyillen leppoisasti.
"Presidentiksikö opiskelet?" hän letkautti ja tajusi sitten, että vitsi oli kuullostanut paljon hauskemmalta hänen päässään, joten blondi koetti nopeasti selittää: "Koska... pressat tietää kaiken..." Hän heilautti kättään lähinnä viestiäkseen, että Nevada voisi unohtaa, mitä oli juuri sanonut.
"Mitä kuuntelet?" Carmen aloitti uudelleen, vilkaisten luokkatoverinsa kuulokkeita. Uutta musiikkia olisi hauska löytää vaikka Carmen varmaan mieluiten pitäytyisikin omissa suosikeissaan. Hetken hiljaisuuden jälkeen savukkeet iskivät jälleen hänen mieleensä ja tyttö hymyili leveästi.
"Sä näytät siltä, että tarviit sauhut", hän kommentoi, mutta hänen äänensä oli neutraalin sijaan kutsuva. Hujoppi otti askeleen kohti koulua katse yhä Nevadassa, nyökäten hieman päällään kuin pyytääkseen toista seuraamaan.

Nimi: Caca

09.03.2018 18:43
Mia Dorsley - koulun käytävä

Nuori nainen huomasi opettaja Thaddeus Hamiltonin kävelemässä käytävällä. Mia lyhensi askeliaan ja rauhoitti kävelyään rennommaksi pitäen ruskean katseensa koulun opettajassa. Mia puhalsi otsatukkaansa niin, että se pöllähti hiukan paremmin hänen kasvoilleen. Vaaleanruskean tukan omaavalla opettajalla ei näyttänyt olevan kiire mihinkään - tai niin Mia ainakin luuli. Ei sen puoleen kiire ollut Miallakaan, ainakaan tällä hetkellä, kun välituntia olisi vielä rutkasti jäljellä. Ehkä sitä pitäisi kehittää lopuksi välitunniksi jotain ajanvietettä.

Nimi: Data

09.03.2018 17:27
Naelah “Nevada” Larson - Koulun piha

Isokokoinen mustahiuksinen nainen kirosi hiljaa itsekseen kävellessään koulun pihalla. Hän roikotti toisessa kädessään koululaukkuaan, joka oli auki.
Nevada, tai läheisille tuttu Nova, kopsutteli menemään korkkareillaan. Hän etsi katseellaaan penkkiä, jolle voisi istahtaa. Hänen huoneessaan oli ollut niin kuuma, että hänen juuri valmiiksi tulleet huippumuodikkaat vaatteet olisivat kastuneet hikeen, joten hän oli päättänyt mennä ulos opiskelemaan.
Nevadalle oli sanottu useita kertoja, että hänen pitäisi ottaa taukoa ja rentoutua hieman. Nevada oli kuitenkin tottunut opiskelemaan - ja sen hän oli myös kirosanojen kera kertonut urputtajille.
Kun hän lopulta löysi penkin, hän istuutui sille ja levitti kaikki koulukirjansa viereisille paikoilleen niin, ettei kukaan vahingossakaan istuisi hänen luokseen juttelemaan.
Nevada ei ollut epäsosiaalinen - hän itseasiassa tutustui mielellään uusiin ihmisiin - mutta hänen ihmismittarinsa siltä päivältä oli mennyt täyteen. Hän ei enää jaksanut niitä vähä-älyisiä inisijöitä, jotka eivät ymmärtäneet mistään muusta kuin juhlimisesta.
Tietenkin Nevada suostui juttelemaan jollekulle, joka ei olisi täysi mäntti. Hänen porukkansa oli mennyt johonkin bileisiin, johon Nevadakin oli kutsuttu. Hän oli kuitenkin päättänyt jäädä yksin mököttämään ja opiskelemaan, joka vain kasvatti hänen vihaista mielialaansa.
Ja niinpä Nevada etsi itselleen hyvän asennon tuolilta, otti äidinkielen kirjat esille ja alkoi pänttäämään kuin mikäkin hikke. Hän laittoi mustat hiukset kasvojensa eteen, ettei ohikulkijat näkisi niin selvästi hänen kaksoisleukaansa. Nevada oli sinut oman vartalonsa kanssa - hän itseasiassa rakasti itseään enemmän kuin mitään muuta, mutta kaksoisleuan hän olisi mielellään vaihtanut johonkin muuhun sillä hetkellä.
Nevada laittoi toisen nappikuulokkeen korvalleen ja alkoi hiljaa laulamaan Spotify-listaltaan tulevaa kappaletta samalla, kun luki pienen pientä mustaa tekstiä kirjan sivuilla.

Nimi: pixeli

08.03.2018 22:18
Lucian Faraday -kuvisluokka

Lucian jutteli kavereilleen, mutta he hiljenivät Juniperin tervehtiessä oppilaita ja alkaessa selittämään tunnin aihetta. Lucian tiesi sen jo, joten hän selaili puhelintaan kuunnellen vain puolella korvalla. Juniperin saatua selitettyä aihe kaikille juuria myöten ja hänen vielä vastattuaan muutamaan kysymykseen sai aloittaa työskentelyn. Lucian kavereineen jättäytyi viimeisten joukkoon paperien ja muiden tarvikkeiden haussa. He eivät halunneet joutua ryysikseen, joka syntyi väkisinkin, vaikka oppilaita ei ollutkaan mitään yletöntä määrää. Lucian haki luonnostelupaperin ja ryhtyi suunnittelemaan mitä piirtäisi. Nuorukainen ei ollut mitenkään erikoinen piirtäjä, mutta omasta mielestään tarpeeksi hyvä. Hänen kavereitaan ei juurikaan kiinnostanut kuvi, joten he enemmänkin juttelivat. Kyllä Luciankin vastaili välillä kavereidensa kysymyksiin tai yhtyi heidän nauruunsa jostakin asiasta, mutta hänestä kuvis oli suht kivaa ja siitä olisi helppo saada kohtuu hyvä arvosana. Viimein Lucian oli saanut luonnosteltua paperille FMX-pyörän, enää Lucianin piti piirtää jotain mitä hän inhosi.
"Onko pakko piirtää joku mitä inhoaa tai joku negatiivinen asia. Ku mä en keksi mitään" nuorukainen huusi luokan perältä Juniperille. Muutama muukin oppilas keksittyi enemmän työstä valittamiseen kuin sen tekemiseen, mutta sitten oli niitä jotka olivat melkein henkeen ja vereen asti mukana ja niitä Lucian uskoi Juniperin ihailevan ja ehkä suosivan, vaikka nuorukainen oli kyllä saanut Juniperistä sellaisen kuvan, ettei tämä tainnut liioin jaotella oppilaita suosikkeihin ja tavallisiin. Lucianin kaverit olivat piirtäneet leikillä viinapullot lempiasioikseen, joita nuorukainen kommentoi lähinnä huvittuneella naurahduksella. Sitten toinen näytti kuvan tämän lukion opiskelijatytöstä ja he haukkuivat häntä, joillakin sanoilla. Lucian myöntäili heidän sanojaan ja keskittyi sitten taas työhönsä.

Nimi: Cualacino

08.03.2018 20:33
Thaddeus Hamilton - koulun käytävä

Thatch oli suuntaamassa kohti opettajanhuonetta napatakseen mukaansa papereita, jotka hän oli sinne unohtanut. Monistetut runot olivat jääneet kahvipöydälle silloin kun Thaddeus oli joutunut kiirehtimään pitämään tuntia. Onneksi niitä tarvittiin vasta seuraavan ryhmän kanssa. Mies käveli rauhallisin askelin, sillä välituntia oli vielä reilusti jäljellä. Hänellä olisi paljon aikaa ennen kuin oppilaat tulvisivat taas hänen luokkaansa.

Thaddeus oli oikeastaan innoissaan tulevasta tunnista. Kyseessä oli valinnainen kirjallisuuden kurssi, jolloin Thatch pääsi opettamaan ominta alaansa. Jos vain oppilaat jaksaisivat keskittyä tunnilla, kaikki olisi hyvin. Kuitenkin ensin hänen olisi hommattava kurssin materiaali käsiinsä. Se oli Thaddeuksen ykkösprioriteetti ennen kuin hänen mielensä lähtisi harhailemaan yhtään minnekään muualle.

Nimi: Caca

08.03.2018 20:13
Mia Dorsley - Käytävä

Nainen käveli rentoon tahtiin koulun käytävällä. Hän oli ollut laittanut hiuksensa siististi ponihännälle, mutta oli avannut ne hetki sitten. Mia ei tykännyt paljoakaan pitää hiuksiaan kiinni, muttei kuitenkaan halunnut päästää pitkiä hiuksiaan sojottamaan minne sattuu. Nainen haroi hiuksiaan ja sujautti hiuslenkin ranteeseensa. Mia lisäsi jalkoihinsa hieman vauhtia ja pidensi pienesti askeliaan antaen käsiensä heilua kävelyn tahtiin sivuilla.

Nimi: Data

08.03.2018 13:45
Juan "Javier" Sevilla

Latinopoika nyökkäili hyväksyvästi American kysyessä, tykkääkö hän myös Star Warsista.
"Joo, tykkään", hän sanoi, "meille on tulossa nyt kunnon leffamaratoni."
Javier virnisti Americalle hyväntuulisena, mutta sanoi pian: "Mun täytyy käydä tekemässä yksi juttu, joten nähdään asunnossa. Jutellaan siellä sitten enemmän."
Sen kummempia moikkaamatta Javier lähti talsimaan kohti koulurakennusta. Hän oli juuri muistanut erään asian, minkä hän oli unohtanut aikaisemmin.

Nimi: Riku

07.03.2018 18:15
America Jackson - Piha

"Maratooni kuulostaisi hyvälle", America totesi ja katsoi rikkinäisiä kenkiään.
"Tykkäätkö muuten Star Warsista? Voitais kattoa sitäkin. Ja ehkä syödä jotain herkkuja yms.", poika keksi katse Star Wars rannekellossaan. Juan vaikutti kivalta pojalta, vaikka he eivät ikinä oikeen olleet jutelleet. Mistäköhän se johtui? America ei ikinä ole ollut kovinkaan ujo.

Nimi: Data

06.03.2018 19:56
Oliver Waldgrave - Piha

Joku, joka olisi vähänkin tiukempi tai helposti ärsyytyvämpi kuin Oliver, olisi varmaankin jo suuttunut Frederikille. Mutta koska kyseessä oli tämä kyseinen kiharatukkainen, tukeva, aina hymyilevä ja leppoisalta näyttävä Oliver, ei kaksikon välillä ollut minkäänlaista kitkaa.
Oliver itseasiassa otti Frederikin sanat huumorilla. Olipa kyseessä sitten hänen lapsellisuutensa tai sinisilmäisyytensä, Oliver ei nähnyt Frederikissä mitään vikaa.
Oliver ystävystyi helposti muihin ihmisiin - se oli huomattu jo aikaisemmin. Hän ajatteli jatkuvasti Rubenia ja tulevaa elokuvailtaa, sekä mukavaa Juliaa ja nättiä Sebastiania. Vaikka Frederik nyt oli sellainen kuin oli, Oliver silti onnistui ajattelemaan, että heistäkin tulisi kavereita.
Hän naurahti nuorukaisen sanoille. “Hyvä. Minä vain satun sanomaan kaiken, minkä ajattelen, enkä kuorruta sanojani sokerilla.”
Frederikin haroessa hiuksiaan Oliver naurahti.
“Olisihan se pitänyt arvata”, hän sanoi, “vihreä, vai? Se on hieno väri. Mä pidän violetista.”
Hän mietti hetken seuraavaa kysymystään. “No entä… mistä pidät eniten? Niin kuin mitä teet mielelläsi vapaa-ajalla? Sori muuten, että kyselen kokoajan. Joskus on vain kivempi puhua tylsistä asioista.”

Nimi: Vesisika

05.03.2018 15:14
Frederik Steel - Piha

"Enpä ihan heti uskoisi että lähtisit sanallisesti minua loukkaamaan", Frederik tokaisi. Oliver ei ainakaan juuri sillä hetkellä vaikuttanut mitenkään erityisen hermostuneelta tai hyökkäävältä... Ei sillä, että hujoppi olisi tuntenut Oliveria erityisen hyvin, mutta tähän asti keräämiensä tietojen avulla nuorikko luotti siihen että oli oikeassa ja kiharatukkainen pullero haki Frederikistä pikemminkin ystävää kuin vihollista.
Vihreätukka hymähti toisen pojan kysymykselle ja haroi hiuksiaan luisevilla sormillaan. "Mitäs luulet?" vihreä oli hauska väri ja Frederik oli juuri sillä hetkellä mieltynyt siihen oikein paljon. Ei hujopilla ollut mitään tiettyä väriä mitä mielsi yli muiden, mutta saisipahan Oliver kunnollisen vastauksen.
"Entä sinun?" ei Freddyä kauheasti toisten lempivärit kiinnostanut, kohteliaisuuttaanhan nuori mies pullerolta kysyi.

Nimi: Data

05.03.2018 12:06
Oliver Waldgrave - Piha

Nuorukaista nolotti hieman sanansa. Sanottiin, että kavereiden keskuudessa ei nolota, mutta Oliverilla se oli osa luonnetta. Hän sanoi aina jotain, mikä loi väärinymmärryksiä, mikä ajoi siihen, että Oliveria nolotti. Se oli hänelle kuin päivärutiini, josta ei päästy irti.
Oliverin jo valmiiksi haurasta itsetuntoa kolkutti tämän takia. Hän ei pitänyt siitä, ettei voinut olla huoleton ja hauska teini kuten kaikki muutkin.
Kiharatukka hymyili hieman Frederikin sanoille. "No, kunhan ymmärrät, etten yrittänyt haukkua."
Oliveria oli sanottu psykopaatiksi useammankin kerran. Hän ei kuitenkaan maininnut siitä, sillä vaikka Oliver olikin avoin, hän ei suostunut puhumaan menneisyydestään muiden kanssa.
"No, ei nyt ehkä kaikkia... Mutta suurimmaksi osaksi", Oliver korjasi hieman häpeissään, mutta virnisti sitten. "No öö... entä mikä on lempivärisi?"

Nimi: Vesisika

05.03.2018 08:22
Frederik Steel - Piha

Psykopaatilta? Frederik naurahti hieman ja sivuutti toteamuksen vain virneellä mikä ei kieltänyt tai myöntänyt mitään. Psykopaattisia piirteitä ehkä, mutta ei Freddyä miksikään Ted Bundyksi voinut kutsua.
"Ensimmäinen kerta tuokin, kun minua sanotaan psykopaatiksi", hujoppi pudisti päätään ja silminnähden nautti Oliverin häkeltyneestä olotilasta ja sanojen tuomasta häpeästä. Mustatukka ei todellakaan miettinyt sanojaan ennen kuin puhui.
"Ei siihen kauheasti arvaamista tarvinnut", nuorikko totesi ja kirosi hiljaa sisäisesti. Kissan puolelta oli mennyt oikein, mutta Freddy ei olut osannut laskea mahdollisuutta "kaikista eläimistä". Se oli ala-asteelaisen perusvastaus ja Oliverin piirteisiin sopiva- naiivi.
"Ai kaikkia? No siinä on todella paljon rakastettavaa."

Nimi: Data

05.03.2018 07:48
Juniper Chambers - Kuvisluokka

Nainen tunsi olonsa kotoisaksi. Hän oli värien, savitöiden, maalausten, piirrustusten ja muun taiteen ympäröimänä. Suurista ikkunoista tulvi valoa suureen luokkaan, eikä Juniper voinut muuta kuin ottaa oppilaat hymyillen vastaan.
Hän napsautti tietokoneensa päälle samalla, kun oppilaat etsivät mieleisiä paikkoja luokasta.
Juniperin päässä pyöri vieläkin Lucianin kehu. Lucian oli sanonut, että oli kivaa, että Juniper oli Apollonin kuvisope. Se ei ollut mikään suoranainen kehu, mutta siitä Juniper ei välittänyt. Ihanat sanat saivat aina hyvälle tuulelle.
Lucian oli istuutunut luokan perälle kavereidensa kanssa, mutta Juniper ei nyt huomioinut heitä sen enempää. Vaikka hän olikin jutellut Lucianin kanssa, se ei tarkoittanut, että hän saisi tunnilla jotain erikoishuomiota.
"Hyvää päivää", Juniper tervehti oppilaita virnistäen. "Mukavaa, että olette heränneet aamulla. Tänään me teemme hieman rennompaa työtä."
Juniper selitti aiheen. Hän oli kertonut sen jo aiemmin Lucianille, mutta hän selitti sen silti perin pohjin uudestaan.
Hän vastasi muutamalle oppilaalle, jotka viittasivat ja kysyivät kysymyksiä, mutta sen jälkeen hän antoi luvan aloittaa työskentelyn.



Nimi: Data

04.03.2018 21:20
Oliver Waldgrave - Piha

Kiharatukalla ei ollut kylmä, sillä hän oli pukeutunut lämpimästi. Häntä kuitenkin alkoi jo väsyttämään. Sitten kun Oliver saisi keskustelut loppuun Frederikin kanssa, hän menisi suoraan huoneeseensa, ottaisi kupin kaakaota ja istuisi sohvalla siihen asti, että pitäisi mennä nukkumaan.
Oliver ei kuitenkaan halunnut kiirehtiä, sillä hän piti Frederikistä - itseasiassa melko paljon. Hän oli ylpeä siitä, että oli onnistunut tapaamaan jo kaksi erittäin majtavaa henkilöä; Rubenin ja Frederikin. Juliakin oli ollut mukavaa seuraa, mutta nämä kaksi olivat jääneet paremmin Oliverin mieleen.
Oliver tiesi, että Ruben piti häntä ystävänään, mutta Frederikistä nuorukainen ei ollut varma. Häm ei kuitenkaan kehdannut edes asiaa kysyä, sillä olihan heillä parempaakin juttelemisen aihetta. Sitä paitsi olisi outoa, jos Oliver yhtäkkiä vain kysyisi, että ovatko he kavereita.
Niinpä Oliver päätti olla hiljaa ja antaa asioiden kulkea omalla tavallaan. Olisi typerää nopeuttaa asioita.
"Et perusta eläimiä elävinä?" Oliver nauroi Frederikin vastaukselle lempieläimestä. "Kuulostat joltain psykopaatilta."
Hän tietenkin katui sanojaan välittömästi: "En siis tarkoita, että olisit psykopaatti. Anteeksi..."
Hän oli punastunut korviaan myöten ja yritti nyt peitellä punaa paksuilla mustilla hiuksillaan.
"Minä itse rakastan kaikkia eläimiä. Minulla on kuitenkin Alloksen huoneessani kissa. Hyvin arvattu."

Nimi: Vesisika

04.03.2018 20:01
Frederik Steel - Piha

Oliver ei kauheasti reagoinut hujopin sanomisiin, hymyili vain ja totesi jotain asian mukaista, joka kävi kelpona vastauksena. Frederik ei tätä jäänyt sen enempää mietiskelemään, hän ei nähnyt enää mitään järkeä jatkaa keskustelua siitä aiheesta- ei edes silloin, kun Oliver niin ikään vastasi Freddyn kysymykseen hetken pohdinnan jälkeen. Ei silmälasipäinen ollut odottanut mitään erityistä vastausta, olipahan nyt vain kiinnostunut tietämään minkälaiseksi persoonaksi Oliver Freddyä luuli. Tähän asti kun Frederik oli ollut se joka toisen persoonallisuutta ja motiiveja analysoi. Niin kuin aina.
Oliverin kysymys sai nuoren miehen hieman hymähtämään itsekseen. Kysymys tuli niin yhtäkkiä hieman syvällisemmän keskustelun jälkeen ja edes Freddy ei odottanut sitä.
"En oikein perusta eläimistä elävinä. Kiinnostavia olentoja siinä missä ihmisetkin, mutta niin ennalta arvattavia", hujoppi kallisti päätään ja nuolaisi huuliaan keskittyneenä. Eläimistä ei ollut niinkään mitään hyötyä, joten Freddy ei niistä kauheasti perustanut.
"Itse veikkaisin, että olet joko kissa- tai koiraihmisiä. Kissaihminen luultavammin", mies jatkoi sitten katse liimautuneena Oliveriin. Kikkarapää ei vaikuttanut siltä, että kävisi kauheasti lenkeillä, joten koira oli aika huono vaihtoehto. Kissa oli niin geneerinen vaihtoehto ja sopisi Oliverille.

Nimi: Data

04.03.2018 18:57
Oliver Waldgrave - Piha

Kiharatukka kohautti hartioitaan Frederikin sanoessa, että hänen ei tarvitse kohdella muita kuin kukkaa kämmenellä kohdallekseen heitä ihmisinä.
"Kaikilla on omat tapansa", hän tyytyi vastaamaan. Hymy oli nyt kuin jäänyt hänen kasvoilleen, eikä se sulanut pois. Oliver alkoi pitää Frederikiä jo kaverinaan, mutta ei uskonut vielä, että Frederik tunsi samoin. Se ei tietenkään haitannut Oliveria; hehän eivät olleet tunteneet kuin vain puoli päivää.
Oliver alkoi miettimään Frederikin kysymystä hieman syvemmin. Hän rypisti hieman kulmiaan ja puri huultaan samalla, kun yritti käsittää, mitä Frederik ajoi takaa.
"En", hän vastasi lopulta. Se oli totta, sillä Oliver harvoin ymmärsi, jos joku haastoi riitaa hänen kanssaan. Hän pisti tämän piirteen sinisilmäisyyden piikkiin.
Kiharatukalla oli kuitenkin sellainen olo, että Frederik saattaisi kyllästyä heidän väliseen keskusteluun. He eivät kertaakaan olleet puhuneet ns. 'normaaleista' asioista, mikä ei tietenkään haitannut Oliveria, mutta hän ei tiennyt mitä Frederik niistä ajatteli.
Niinpä hän päätti kysyä ehkä maailman käytetyimmän kysymyksen: "Mikä on lempieläimesi?"
Oliver ei tietenkään tajunnut selittää mitenkään kysymyksensä syytä, sillä hän ei ollut ajatellut tunnetta pidemälle.

Nimi: pixeli

04.03.2018 18:06
Lucian Faraday -käytävä-kuvisluokka

Lucian pisti vasta nyt merkille Juniperin lyhyyden, vaikka hän oli joutunut laskemaan katsettaan huomattavasti alemmas halutessaan katsoa opettajaa silmiin. Myös naisen suuret turkoosit lasit olivat merkille pantava asia, mutta ei se mitenkään häirinnnyt Luciania, vaikka vähän jännät ne olivatkin. Nuorukainen ajatteli sen vain kuuluvan Juniperin omaperäiseen tyyliin, johon ilmeisesti kuuluivat ylisuuret lasit. Lucian mietti mahtoiko Juniperia ärsyttää olla oppilaita tai muita opettajia lyhyempi. Ehkä, ehkä ei, mutta ei nuorukainen sitä viitsinyt kysyä.
Keskustelun aihe pysyi vieläkin kiusaamisessa ja Juniper puhui sen osapuolista ja kertoi myös itse olleensa kiusaamisen kohteena. Lucian kohotti kulmiaan hitusen yllättyneenä ja nyökyttelin päätään. Pienen tauon jälkeen opettaja jatkoi, että jos Lucian joutuisi kiusaamisen kohteeksi hän voisi tulla kertomaan siitä Juniperille, joka ei halunnut oppilaille käyvän niin.
"Lupaan tulla" Lucian naurahti, vaikka vakavoitui sen jälkeen osoittaakseen, että ymmärsi kiusaamisen vakavuuden, vaikka ei hän ollut ikinä melkeenpä ollut kiusattu, joten ei Lucian voinut tarkasti tietää miltä se tuntui. Hän kumminkin pystyi arvelemaan sen aika hirveäksi tunteeksi -tai se kyllä riippui kuka kiusasi ja ketä ja mistä.
Juniper vaikutti olevan innoissaan siitä, että Lucian kertoi mikä hänestä oli ihanaa puuhaa. Nuorukainen keskittyi kuuntelemaan opettajan kertomusta taideasioistaan. Häntä jäi mietityttämään rakkaan tädin muistoksi-lause, josta Lucian päätteli Juniperin rakkaan tädin olleen kuvispettaja tai muuten vain harrastanut taidetta.
"Aivan. Jotku maalaukset on kyl kiehtovii ja upeit ja taide on jopa ihan kiinnostavaaki." Lucian totesi ja jatkoi heti.
"Ja on kyl kivaa et sä oot täm lukion kuvisope" nuorukainen virnisti ystävällisesti. Seuraavaksi opettaja sanoi aloittavansa tunnin ja kiitteli jutteluhetkestä.
"Oli kyl kivaa jutella, kiitos myös itsellesi" Lucian sanahti ja käveli muutaman pojan luokse tervhetien heitä ja sitten kolmikko asteli luokkaan. Nuorukainen käveli luokanperälle istumaan ja asetti reppunsa roikkumaan puoliksi selkänojalle. Häm otti nyt puhelimensa esiin ja näpytteli pari viestiä ennekuin kiinnitti nappikuulokkeet ja laittoi toisen napin korvaansa. Kaksi muuta poikaa istuvat Lucianin kummallekkin sivulle ja sitten poikakolmikko jutteli keskenään niitä näitä odottaen Juniperin tekevän jotain.

Nimi: Vesisika

03.03.2018 16:54
Frederik Steel - piha

Frederikiä vain nauratti Oliverin huomautus vihreätukkaisen hyvistä teoista muita kohtaan.
"Mikään ei estä minua kohtelemasta muita kuin ihmisiä, mutta se ei tarkoita sitä että minun pitäisi silti kohdella heitä kuin kukkaa kämmenellä."
Laskeutuva aurinko heitti kultaisia säteitään kaksikon ympärille ja pilvet taivaalla värjäytyivät talvi-iltaan sopiviin väreihin. Vaikka kylmyys kalvoikin Freddyä, ei hän antanut sen häiritä. Oliver hymyili sanojensa päätteeksi, mutta silmälasipäinen ei vastannut siihen, kohautti vain olkiaan ja oikaisi hieman asentoaan. Frederik kun oli sen verran Oliveria pidempi, että joutui katsomaan mustatukkaista poikaa joko nenän varttaan pitkin tai ihan vain taittamalla vihreän tukan peittämää pääkoppaansa nähdäkseen Oliverin kunnolla. Ihan hyvää hyvyyttään oli nuori mies valinnut jälkimmäisen.
"Ei sinun tarvitse huolehtia, että suuttuisin tuommoisista asioista", Freddy totesi viitaten Oliverin huolettomaan hymyyn, jonka poika oli päästänyt sanojensa tehosteeksi. Hujoppi oli oitis tajunnut, että Oliverin ajatusmaailmassa joku olisi voinut suuttua semmoisista sanoista- niin kuin varmaan voisikin. Vaan Frederik ei ollut yksi niistä.
"Jos minä sanoisin sinulle niin, luulisitko että haastaisin riitaa?"

Nimi: Data

27.02.2018 20:19
Juniper Chambers - Käytävä -> Kuviksen luokka

Nainen hymyili leppoisasti Lucianille. Häntä hieman häiritsi se, että hänen oppilaansa oli häntä paljon pidempi. Hieman ahdistuneena Juniper nosti taas ylisuuria lasejaan, mutta pian hän unohti tuon pikkuseikan ja virnisti. Häntä oli aina ärsyttänyt se, että hän oli niin pienikokoinen ja laiha. Oli kuitenkin turhaa murehtia asiasta.
Lucian näytti viihtyvät Juniperin seurassa, ja opettaja oli siitä erittäin helpottunut. Hän rakasti oppilaiden kanssa olemista, ja jos oppilaat myös pitivät hänen seurastaan, se oli kuin unelmien täyttymys.
“Onneksi”, Juniper toisti, “vaikka uskon, että jokainen ihminen alistuu joskus kiusaamaan - tahattomasti tai ei. Jokaista myös kiusataan; toisia vähemmän kuin toisia. Voin itsekin myöntää, että olen nuorempana ollut sivustakatsojana kiusaamistilanteissa. Sellaiset ihmiset ovat lähes yhtä pahoja kuin kiusaajat. Olen kuitenkin ollut myös kiusattuna. Se ei tietenkään tasoita tilannetta yhtään.”
Juniper oli hetken hiljaa, kunnes jatkoi: “Jos sinua kiusataan, voit tulla sanomaan siitä minulle. En sano tätä siksi, että se olisi velvollisuuteni, vaan siksi, että välitän oppilaistani. Kukaan ei ansaitse sellaista kohtelua.”
Lucian vaikutti mieheltä, joka osasi pitää puoliaan. Juniper oli jopa sitä mieltä, että nuorukaisessa oli hieman kiusaajamateriaalia. Se ei tietenkään häirinnyt häntä, sillä mitä Juniper oli siitä sanomaan? Eihän hän edes tiennyt, oliko se totta. Olisi paskamaista tuomita muita vain oletuksien takia.
Ja vaikka Lucian olisi kiusaaja, Juniper ei pitäisi hänestä yhtään sen vähempää. Hän tietenkin puuttuisi asiaan ja sanoisi Lucian-raukalle pari valittua sanaa, mutta sen jälkeen hän rakastaisi häntä taas yhtä paljon kuin muitakin oppilaita.
Se ei tietenkään ollut hyvä asia. Opettajilta vaadittiin tiukkuutta, mutta Juniper ei vaan kyennyt siihen. Hän oli oppilaille kuin äitihahmo, joka kykeni antamaan isommatkin rikkeet anteeksi.
Juniper ei tietenkään antanut anteeksi vain, jos sitä pyydettiin. Hän kunnioittaa enemmän tekoja kuin sanoja.
Kun Lucian sanoi, että hän harrastaa motocrossia lähinnä vain omaksi ilokseen, Juniper hymyili innoissaan.
“Ei se haittaa!” hän lähes huudahti. “On hyvä tehdä jotain, mikä ilahduttaa. Esimerkiksi minä… minä rakastan taidetta, mutta en tähtää sillä korkealle. En halua olla seuraava da Vinci. Haluan maalata ja tehdä muuta taidetta vain omaksi ilokseni. Tulin tälle alalle rakkaan tätini muistoksi ja siksi, että haluan tehdä tätä omaksi ilokseni. Eli lyhyesti sanottuna tiedän, mitä tarkoitat.”
Hän vastasi nuorukaisen hymyyn.
Kun hän kysyi kuvistunnin alkamisesta, Juniper nyökkäsi.
“Joo, menen aloittelemaan jo tuntia”, nainen vastasi. “Mutta kiitos tästä virkistävästä keskustelusta!”
Sen sanottuaan Juniper avasi luokan oven avaimellaan ja päästi oppilaat sisään kuvisluokkaan.

©2018 School in California - suntuubi.com