Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Roolipeli

*Pääset asuintiloihin ja huomaat oppilaita vitsailemassa keskenään, istumassa rennosti sohvilla ja osa on lähtemässä viettämään iltaa kaupunkiin. Tunnelmallista!*

Roolipeli löytyy alhaalta. Muisteleppa mieleesi roolipelin säännöt täältä niin olet valmis pelaamaan! Chatissa voitte jutella niitä näitä, kiroilla ja jutella IRL-elämästä. Älkää ilmoittako chatissa tärkeistä asioista (vieraskirjassa on paikka niille) älkääkä roolipelatko. Kiitos! Poikkeuksena sääntöön jos ylläpito on niin kilttiä ja paikalla, että suostuu tekemään asiat myös chatti-ilmoituksen kautta.


Sää ja tilanne

Sää: Ulkona on noin 10°C lämmintä ja aurinko paistaa. Pieni tuulenvire käy, joka saattaa tuntua ikävältä liian vähiin vaatteisiin pukeutuneille. 

Tilanne: Ei tilanteita

Kerhojen roolipeliin

Roolipeli  << <  3  4  5  6  7  8  9  > >>  [ Kirjoita ]

Nimi: Cassie

14.01.2018 22:18
Alaska Hopper ~ Allos

London tiukensi otettansa ja Alaska vinkaisi tahattomasti. Häntä sattui, mutta enemmän hän oli yllättynyt siitä, kuinka väkivaltainen London oli. Ote kuitenkin hellitti hieman ja Alaska uskalsi jälleen hengittää. Hän tiesi, ettei hänellä ollut vaaraa, mutta London oli liian tärkeä henkilö hänelle, että tällainen tilanne olisi sallittavaa. Alaskan pitäisi tehdä asialle jotain, vaikka ei pystynyt ajattelemaankaan, että hänen pitäisi pyytää Londonilta anteeksi ensimmäisenä. Ajatus oli hänen mielestään lapsellinen, mutta hän ei voinut sille mitään.
London päästi Alaskasta irti, mutta jätti kätensä balettitanssijan hartioille. Alaskasta tuntui hyvin pieneltä, pienemmältä, kuin se vajaat viisi senttiä, mitä heillä oli pituuserona. Hän ei osannut katua eikä ajatella kunnolla, hänestä vain tuntui lyödyltä, eivätkä kirvelevät kyyneleet helpottaneet ollenkaan. Alaska riiputti päätänsä allapäin ja myös siksi, ettei London näkisi hänen silmiänsä yhtä hyvin.
Alaska kohotti katseensa Londoniin, kun toinen yhtäkkiä alkoikin puhua. Alaskan ilme oli yllättynyt, mutta hän vaihtoi sen pian ymmärrykseen, kun London kertoi, mitä mieltä hänestä oli.
"Kyl sä tiedät, että mä tunnen samoin", Alaska vastasi hiljaa vähän hymähtäen edelleen tuntiensa olevan uhri koko tilanteessa. Tietysti hän oli kokonaan unohtanut sen, että oli täysin hänen vikansa, että London oli päätynyt näin lähelle häntä heidän huoneessaan. Nyt se ei kuitenkaan tuntunut enää pahalta.
London halasi Alaskaa ja Alaska vastasi halaukseen heti ja huokaisten hiljaa. Huokaisu saattoi olla väsymyksen ja helpotuksen sekoitus, mutta sillä hetkellä hän ei jaksanut alkaa analysoimaan itseään. Silti yksi kysymys pyöri Alaskan päässä: Mitä hän nyt tekisi? Tuntui, kuin tunteet eivät olisi hälvenneet ollenkaan vaan sen sijaan kukkivat raivoisampina tämän yön jälkeen kuin koskaan aikaisemmin. Ehkä se oli mustasukkaisuutta vuotta nuoremmalle Alaskalle, joka sai halata Londonia näin joka päivä ja elää siinä valheen kuplassa, että London tunsi täysin samoin.
"Mä taidan silti mennä kävelylle", Alaska hymyili, kun London tarjosi huonettaan jaettavaksi. Hetken ruskeahiuksisesta tuntui, että kämppäkaveruus jopa toimisi, mutta tunne hälveni kovin nopeasti. Hän ei jaksaisi joka päivä riehua samanlaisesti. "Pysy omalla puolellasi." Alaska naurahti eikä osannut sanoa, tarkoittiko Londonia yksinään, vai Londonia ja hänen panoaan. Ei olisi ollut mitään sen ihanampaa kuin Londonin keho vasten hänen omaansa peittojen suojassa, mutta nyt ei ollut sellaisten ajatusten aika.
Jos London päästäisi Alaskan menemään, poika poistuisi huoneesta ja kävelisi koko rakennuksen läpi ulko-ovelle. Hän menisi ulos ja istuisi hiljaisille portaille, painaisi päänsä ja itkisi äänettömästi.

Nimi: Crona

14.01.2018 21:58
London Davis - allos

London antoi silmiensä haravoida Alaskan kasvoja kaikkien mahdollisten reaktioiden ja ilmeiden varalta. Hetken kaksikko vain mulkoili toisiaan yhtä vihaisin silmin. Londonin mielessä ennätti käydä miljoona mahdollista skenaariota. Ryhtyisikö Alaska tappelemaan tässä ja nyt eksänsä kanssa? Tuskin, mutta toisaalta tuli aikaisempi lyöntikin täysin puskista. Eksän omahyväinen hymy sai platinablondin vain raivostumaan entisestään. Tosi hauskaa Alaska, tässähän virnuilu olikin paras vaihtoehto. London päätti tiukentaa käsiensä otetta niin tiukaksi, että hänen kyntensä mahdollisesti painautuisivat läpi eksän vaaleanpunaisen paidan kiinni toisen ihoon. Sillä hetkellä platinablondia ei kiinnostanut, jos hän satuttaisi Alaskaa. Ihme kusipää ansaitsisi kaiken, mitä London saattaisi hänelle sillä hetkellä tehdä. Ainakin siis Londonin mielestä. Metsässä tapahtunut lyönti oli osittain oikeutettu. Ja ainoa syy, miksi kaksikolla oli niin tulehtuneet välit, oli London.
Alaskan ilmeen muuttuessa kylmän säikähtäneeksi, London automaattisesti helpotti otettaan. Hän melkein antoi katseensa pehmetä, mutta piti tiukkaa ilmettä yllä eikä antanut sen murtua. Toisen pyristellessä pois, päätti London antaa periksi. Hän ei kuitenkaan erkaantunut täysin eksästään, vaan päätti jättää kätensä rennosti toisen hartioille, mikäli Alaska ei karistaisi niitä pois. London yritti saada katsekontaktin toiseen, mutta eksä ei ilmeisesti halunnut samaa. Toisen kehosta suorastaan tuoksui kauhu ja epävarmuus. London antoi viimein katseensa pehmetä. Viha ei toki haihtunut täysin, mutta tilalle tuli katumusta ja sääliä.
"Oon pahoillani. Sä vaan saat mut tuntemaan asioita... ja en mä sua vihaa. Oot liian rakas, että mä voisin koskaan oikeasti vihata sua", London mutisi epävarmasti, kuitenkin yhä hakien toisen katsetta omallaan. Jotenkin huvittavaa, miten nämä kaksi saattoivat olla aluksi kiinni toistensa kurkussa, ja seuraavassa hetkessä herkistelemässä ystävinä. London ei ollut oikein varma, mitä hänen kuuluisi tehdä. Huokaisten platinablondi päätti yrittää vetää eksänsä hentoon, mutta silti merkitykselliseen halaukseen. London tarkoittaisi halausta anteeksipyyntönä, mutta jostain syystä se tuntuisi Londonin sisällä joltain syvällisemmältä kuin vain viaton pahoittelu. Ehkä London oli vain väsynyt, eikä osannut ajatella selvästi asioita. Toisaalta, London oli keskustelun aikana kutsunut liiankin luonnollisesti eksäänsä rakkaakseen. Herranjestas, hän oli jopa myöntänyt rakastaneen toista. Mahtavaa, lisää asioita mistä Alaska voisi tiuskia eksälleen jatkossa.
"Sun ei tarvi ettiä muualta yöpaikkaa, en mä nyt niin lapsellinen oo että tekisin sulle mitään. Ehkä tulisin viereen, jos näkisin painajaisia tai jotain", London mutisi nyt paljon hellemmällä äänellä. Hän ei oikein tiennyt mitä ajoi takaa, ehkä jonkinlaista rauhaa ja sovintoa.

Nimi: Cassie

14.01.2018 21:33
Alaska Hopper ~ Allos

"Kumpi meistä ei kestänyt painetta vaan juoksi tiehensä?" Alaska sylkäisi sanat suustaan Londonille katkerana siitä, että eksä tiesi, kuinka ärsyttää häntä. Ruskeahiuksinen kuitenkin rauhoitti itsensä yhtä nopeasti kuin oli tiuskaissutkin, hän ei halunnut antaa minkäänlaista palkintoa toiselle. London oli kuitenkin oikeassa, hän tunsi Alaskan. Niin Alaskakin tunsi Londonin, mutta hän ei jostain syystä nyt pystynyt iskemään kovin syvälle. Ehkä hänen draamamittarinsa oli jo täyttynyt tänä yönä.
London tuijotti Alaskaa piinaavan pitkään ja vanhempi vastasi katseeseen kohottaen haastavasti toista kulmaansa. Antaa palaa sitten, hän alkoi pikku hiljaa heräillä todellisuuteen ja tunsi pakokauhun alkavan tulla lähemmäs. Mitä. Helvettiä. He. Tekisivät. Huonejaon kanssa siis. Hänen ärsyttämisensä taisi kuitenkin onnistua, sillä Londonista huokui aggressiivinen aura, joka sai Alaskan mielen suorastaan kerjäämään jonkinlaista fyysistä kosketusta.
Sitten se tapahtui, ennen kuin Alaska ehti tehdä muuta kuin nostaa kätensä puoleen väliin kehoaan suojaksi, oli London jo ehtinyt heittämään hänet päin seinää. Tietysti se sattui, mutta Alaska ei välittänyt kivusta, hän nosti katseensa ja jatkoi tuijottamistaan sanomatta sanaakaan. Tappeluissa katsekontakti oli se, joka piti riitapukarit taisteluvalmiudessa ja hän ei halunnut lopettaa nyt. London piti Alaskaa kiinni seinässä eikä balettitanssija pyristellyt. Hän ei olisi luultavasti edes päässyt vapaaksi, vaikka olisi yrittänytkin, mutta se ei ollut pointti. Alaskan huulille levisi omahyväinen hymy kun hän katseli Londonin raivostuneita, kolkkoja silmiä. Luultavasti aamulla Alaska miettisi, mitä hän oli oikein ajatellut, kun oli tahallaan ärsyttänyt toista äärimmäisyyksiin, mutta nyt ajatus tuntui jopa kiihottavalta.
Alaskan hymy särkyi hieman, kun London yhtäkkiä kertoikin vihaavansa tätä. Tunne oli outo. Alaska oli heitetty jääkylmään veteen ja sen taisi nähdä hänen yllättyneistä, hätääntyneistä silmistään. Tuskin London sitä tarkoitti. Hänhän oli juuri suudellut Alaskaa vain pari tuntia sitten... Nyt Alaska ei ollut vaiti siksi, että olisi halunnut nähdä, minne tilanne vei, vaan siksi, ettei hän keksinyt mitään sanottavaa. Koko tilanteesta oli mennyt jännitys ja se jokin, mikä sai Alaskan alun perin kiusaamaan Londonia tällä tavoin. Hän halusi vain pois.
Jotain vilahti Londonin kasvoilla, jotain muuta kuin vihaa, mutta Alaska ei ehtinyt tunteisiinsa hukkuessaan tajuta, mitä se oli. Luultavasti murhanhimoa. Hänestä ei ollut enää kivaa olla kiinni toisessa vaan hän koetti jokseenkin ankeasti pyristellä itseään vapaasti, kuin kehollaan viestiäkseen 'tosi hauska vitsi, lopeta jo'.
"Päästä mut menemään", hän kuiskasi katsomatta Londonia silmiin ja toivoi, ettei ehtisi raivostua. Hän ei ollut tehnyt heidän suhteessaan mitään, mikä olisi saanut Londonin vihaamaan häntä, korkeintaan äsken oli vain ärsyttänyt hieman. Asia tuntui epäoikeudenmukaiselta, mutta hän käytti epävarmuuttaan hyväksi ja hyökkääväisyytensä kuriin.
"Mä meen nukkumaan johonkin muualle", hän lupasi anomista äänessään, yhä pystymättä katsomaan Londonia silmiin, sillä jos hän olisi nähnyt toisen kasvot, hän olisi luultavasti alkanut itkemään. Pelon-, paniikin- ja surunsekaiset kyyneleet tulivat hänen silmiinsä, mutta kyyneleitä ei vielä valunut.

Nimi: Crona

14.01.2018 21:13
London Davis - allos

Poitsu oli hyvin yllättynyt Alaskan tunteettomasta reaktiosta sänkyhommaan. Kyllä nyt itkupotkuraivari tunteikkaasta Alaskasta tiesi, että pinnan alla oli jotain syvempää.
"Kuule rakas ei sun tarvitse esittää kovaa naamaa mun edessä, mä jos kuka tiedän että sä et oikeesti ole kovis", London tokaisi silmiään pyöräyttäen. Väittäisi Alaska tuohon mitä tahansa, tietäisi London omassa mielessään olevansa oikeassa. Alaskahan oli vain lapsi, joka esitti jotain paljon kovempaa mitä hän oikeasti oli. Kieltämättä se oli hieman söpöä, mutta tässä tilanteessa Londonin ollessa rättiväsynyt se oli lähinnä ärsyttävää. Ärsyttävästä puheen ollen, Alaska suorastaan hyppi Lontoon hermoilla. Hänen silmissään paloi vihan ja ärsytyksen sekainen tuli. Katse oli liimattu Alaskan ruskeisiin silmiin, jotka taisivat olla vähintäänkin yhtä ärsyyntyneet. Alaskan jatkaessa ivailua, ei London voinut kuin purra kevyesti huultaan ja puristaa vasenta kättään tiiviiseen nyrkkiin. London harvemmin turvautui minkäänlaiseen väkivaltaan, mutta vihan ja koston tunteet ajoivat poikaa hyvin lähelle rajan ylittämistä. Eikö Alaska ymmärrä, missä menee raja? Eipä ilmeisesti. London piti suunsa visusti kiinni eikä päästänyt pihaustakaan reagoinniksi Alaskan tokauksille. Hän antoi vihasta kiehuvan kehonsa puhua puolestaan. Kuitenkin, kun eksä kommentoi metsää ja loukkaantumista, ei voinut alusvaatteisillaan oleva London enää hillitä itseään. Hän harppoi Alaskan luokse, pyrki tarttumaan kiinni toisen hartioista pyrkien paiskaamaan toisen päin lähintä seinää. London ei päästäisi irti, vaan aikoisi pitää Alaskan hyvin tiukassa pihtiotteessa seinän ja itsensä välillä. Platinablondin katse oli täynnä liekkejä, jotka nielivät vihaisesti näkyä Alaskan kasvoista.
"Kuule rakas, mä en voi sanoin kuvailla mun vihaa sua kohtaan. Mä en voi käsittää, miten mä oon joskus voinut rakastaa sun kaltaista persoonaa", London sihisi uhkaavan matalalla äänellä. Hän ei edes ymmärtänyt, että juuri myönsi rakastavansa toista. Hän oli niin kireällä, ettei kiinnittänyt muuhun huomiota kuin Alaskan suunnattoman ärsyttäviin kasvoihin. Näin lähellä ollessa London onnistui haistamaan toisesta lemuavan alkoholin hajun. Aivan millisekunnin ajan jalkapalloilijan katse muuttui sääliväksi. Ei ihme että hän oli niin ärsyttävä kerta oltiin alkoholia nautittu. Hetken ajan Londonin teki mieli irrottaa otteensa toisesta, mutta hän pudisti ajatuksen pois päästään ja pyrki painamaan eksäänsä entistä lujemmin päin seinää.

Nimi: Cassie

14.01.2018 20:46
Alaska Hopper ~ Allos

London ilmoitti juuri panneensa jotakuta satunnaista, täitukkaista naista Alaskan sängyssä ja Alaska suhtautui asiaan yllättävän tyynesti. Hän ei ollut sottainen henkilö, joten hän jo suunnitteli kävelevänsä rauhassa ulos huoneesta, kävelevänsä johonkin lähikioskiin ja huutavansa kurkkunsa rikki slaavikyykyssä itkien. Hyvä suunnitelma, tosin se haiskahti hieman viinapäiseltä, mutta ei se haitannut.
"Okei, kiitos tiedosta", vastasi Alaska monotonisella, kuivalla äänellä ja katseli Londonin käden liikettä, kun toinen haroi hiuksiaan. Kusipää. Kummallakaan ei edes näyttänyt olevan kovin paljon asiaa toisilleen ja Alaska uskoi sen johtuvan siitä, että kumpikin mietti kuumeisesti, miten päästä tilanteesta pois ja äkkiä.
London kutsui Alaskaa viereensä, mutta heidän keskustelustaan tihkui sarkasmi. Kasuaalissa keskustelussa tällainen olisi ollut hauskaa, mutta Alaska tiesi hyvin, ettei kummallakaan heistä ollut ollenkaan hauskaa. Ja miksi olisi ollut? Alaska vain tuhahti ja käänsi päänsä katselemaan uutta huonettaan sillä välin, kun London kohotteli hänelle merkitsevästi kulmakarvojaan. Hän ei ollut niin alhainen, että olisi viitsinyt leikkiä toisen kanssa.
"Anna tulla", hän yllytti, kun London lupasi lyödä häntä. Jollain tavalla Alaskasta tuntui, että se olisi ollut oikeutettua, mutta sitten hän muisti taas, että hän oli lyönyt eksäänsä vain itsepuolustuksena, kun toinen oli yhtäkkiä suudellut häntä. Muisto käväisi Alaskan huulilla ennen kuin pakeni ajatusten häätämänä. Alaskaa ei olisi haitannut, vaikka London olisikin lyönyt häntä, taas yksi uusi syy syyllistää jalkapalloilijaa. Pieni ääni Alaskan sisällä sitä paitsi sanoi, että kunnon turpaanotto saattaisi herättää hänet tästä laskuhumalan ja epätoivon tilasta, jossa hän juuri nyt oli. Tai sitten hän vain kaipasi suihkua. Kaiken kukkuraksi Alaska väläytti saman virneensä vielä uudestaan härnätäkseen Londonia.
Pieneksi pettymyksekseen Alaska huomasi, että London ei ollut tappelutuulella ja ilmeisesti oli ollut vain pelkkää puhetta, kun oli uhkaillut balettitanssijaa. Alaska ei osannut sanoa, oliko helpottunut vai pettynyt, joten tyytyi vain katselemaan toista neutraalina, mutta väsyneenä. London puolusti munansa kokoa ja Alaska joutui myöntämään itselleen, että oli juuri virnistänyt.
"En tiennyt, että loukkaannut noin helposti. Vai oletko aina yhtä herkkä metsään ryntäämisen jälkeen?" hän naureskeli ja halusi läksyttää toista vielä lisää siitä, miten hänelle oltiin valehdeltu heidän suhteensa vakavuudesta, mutta siitä tuskin seuraisi mitään kovin syvällistä keskustelua. London päätti nousta ylös ja olla paskiainen, joten Alaska tuhahti samalla, kun mittaili toista katseellaan. Tai ainakin hän lavasti sen vain mittailuksi.
"Jos sulla ei ollut muuta asiaa, niin suosittelisin hakemaan sun tyttöystävän takas ja kertomaan sille sun pikku seikkailustasi mun huulilla. Mä lähden", Alaska ilmoitti tuimasti toista tuijottaen ja laittaen kätensä puuskaan. Hän oli valmiina kävelemään ovesta, mutta halusi sanoa vielä jotain, jos London päättäisi valittaa taas jostakin.

Nimi: Unisieppari

14.01.2018 20:26
Lulu Hewitt ~ Protos

Lulun päästyä olohuoneeseen, siellä ei ensin vaikuttanut olevan ketään, ja tyttö jo melkein uskoi tulevansa jo hulluksi, kunnes huomasi paikalle tulevan tumman tytön, todella upealla Hades-hupparilla. Pisamanaama oli nähnyt itse elokuvan, mistä kyseinen hahmo oli tuttu, ehkä muutaman kerran, ja tytölle itseasiassa tuli sellainen olo, että hän voisi haluta nähdäkin sen elokuvan uudestaan jälleen.
"Moi", Lulu moikkasi mahdollisimman kasuaalisti, "olitko se sinä joka pidit kovaa meteliä?" tyttö kysyi, toivoen, ettei toinen miettisi mitään niin tärkeää ja pyhää, että häätäisi hänet pois. Lulu ei millään jaksaisi olla enää sekuntiakaan yksin, mutta mikäli toinen häätäisi tytön pois, tämä lähtisi kyllä etsimään muuta seuraa, muttei nyt mieluiten sitä tekisi, kun ulottuvilla olisi muutenkin seuraa. Ainakin toinen vaikutti hymyilevän, joten ehkä tämä olisi hyvällä tuulella.

Nimi: Data

14.01.2018 20:23
Oliver Waldgrave - Koulun piha → Allos

Nuorukainen naureskeli Frederikin heitolle, mutta käänsi sitten hänelle selkänsä ja lähti kävelemään toiseen suuntaan. Oliver halusi pitää pienen kävelylenkin ennen Allokseen menemistä.
Kävellessään ympäriinsä kuin päätön kana Oliver mietiskeli päivää. Hän ajatteli mukavaa Rubenia, söpöä Sebastiania ja mielenkiintoista Frederikiä. Pitkästä aikaa Oliver tunsi olevansa täynnä elämäniloa, eikä hän muistanut milloin viimeksi olisi ollut niin pirteä kuin nyt.
Häntä melkein suretti päättää päivä siihen ja mennä huoneeseensa epäsosialisoitumaan ja odottamaan Rubenin ilmoitusta elokuvaillasta.
Mutta koska kello alkoi olemaan jo paljon ja koulupäivä oli hänen osalta käyty, Oliver lähti noin kymmenen minuutin kävelylenkin jälkeen kävelemään kohti Allosta. Hän katseli samalla ympärilleen, veti syvään henkeä niin, että posket pulloittivat, ja tökki sitten pyöreitä poskiaan. Niin hän teki aina, kun oli syventynyt ajatuksiinsa.
Oliver päästi ilman suustaan ja hymyilin mietteliäänä. Hän oli hetken ajan kuluttua päässyt asuntolalleen, eikä aikaakaan, kun hän avasi oman asuntonsa oven ja astui sisään. Alloksen huone oli kodikas, ja hän henkäisi tyytyväisenä sulkiessaan oven perässään. Hän tunsi olonsa kotoisaksi.
Bastet, tuo valkoinen ragdoll, hipsutteli hänen huoneestaan tervehtimään omistajaansa. Oliver kyykistyi paijaamaan kissaansa. Hän pussasi sen päälakea ja lässytti sille kuin pikkutyttö.

Nimi: Crona

14.01.2018 20:21
London Davis - allos

Londonin kulmat olivat kurtussa hänen tuijotellessaan kuin tyhjänpanttina oven lähistöllä seisoskelevaa eksää. Tietysti hänkin oli yllättynyt nähdessään platinablondin syleilemässä naista, ja jopa vielä hänen sängyssään. Tai eihän Alaska sitä vielä tiennyt.
"Hei muuten tää on sitten sun sänkys, suosittelen että siivoot ennen kun meet nukkumaan", London virnuili saamatta kuitenkaan tippaakaan huumoria ääneensä. Jalkapalloilija haroi hiuksillaan hyvin sekalaisia hiussuortuviaan ja antoi katseensa seikkailla hetken aikaa huoneessa, joka lopulta palasi sitten mulkoilemaan Alaskaa. Näyttipäs hän todella typerältä.
"Antaa tulla, oon aina valmis", London sanoi kulmiaan kutsuvasti kohotellen. Hän taputti kädellään vieressä olevaa paikkaa, jossa aivan hetki sitten vielä makoili uudenvuoden panokumppani. Tietysti London ei ollut tosissaan, ja olisi tyhmää Alaskalta jos hän uskoisi niin. Blondi ei kuitenkaan viitsinyt aliarvioida eksäänsä niin tyhmäksi.
"Voi kuule, jatka tuota tyhmää virnuilua niin mä mottaan sua vielä pahemmin", London ärisi uhkaavasti. Hän yllättyi siitä, että hän oikeasti tarkoitti sanojaan edes osittain. Ei hän nyt oikeasti halunnut satuttaa Alaskaa, mutta kyllä hän koston oli ansainnut. London sentään arvosti ihmisten kauneutta, joten hän tömäyttäisi toista mahdollisesti kylkeen, tai jos oikein ilkeäksi ryhtyisi niin haaroväliin. Tilannetta ei myöskään auttanut se, että London oli hyvin väsynyt. Ilta oli vienyt energiaa, ja hänen juuri toteuttamansa akti oli imenyt viimeiset hujopin mehut. Sitten kohtalo iskee penkillä naamaan ja pistää hemmetin Alaskan toljottamaan ovelle. London päätti vain hengittää syvään ja antaa asian olla, vaikka hänen kuinka tekikin mieli jäädä kinastelemaan kuin viisivuotiaat eksänsä kanssa. Kinastelulle löytyisi aivan varmasti aikaa, kerta kun kämppiksiä oltiin.
"Nojaa, en mä voi sille mitään että mä oon niin haluttu. Hän oli muuten täysin eri mieltä sun kanssa mun munan koosta. En arvosta että mulle valehdellaan", London mutisi tällä kertaa viekkaammin. Samalla hän nousi nivelet naksuen pois Alaskan sängystä. Hänen teki mieli vain sukeltaa huoneen toisessa päädyssä olevaan omaan sänkyynsä, mutta hän päätti kiusakseen jäädä seisomaan ja esittelemään hyväkuntoista ja jokseenkin lihaksikasta jalkapalloilijakroppaansa. Olihan pojan hujopilla päällä vain alushousut, joten Alaska aivan varmasti edes vilkuilisi eksänsä kehoa.

Nimi: Data

14.01.2018 20:07
Tanesha Faraji - Protos

“Tämä päivähän on aivan loistava”, Tanesha puhui itselleen kuin hullu. Hän meni huoneeseensa vaihtamaan tylsät vaatteensa kollareihin ja Hades-huppariin ja palasi sitten takaisin olohuoneeseen. Hän näytti varmaan aika rähjäiseltä meikittömänä kokoa liian suurissa vaatteissa, mutta hän ei välittänyt, sillä ajatteli olevansa yksin.
Tanesha alkoi mielessään jo miettimään mitä kirjoittaisi seuraavaksi koulun lehteen. Jotain arvosteluja, ehkäpä, tai sitten hän kertoisi demoneista. Tai miten olisi hänen näkökulmansa disney-elokuvista? Lisää juoruja, ehkäpä? Taneshaa hymyilytti kaikki ne kamalat ideat, jotka hän sai päähänsä. Koulussa ei ollut monia, jotka kestivät hänen huumoriaan. No, kunhan häntä ei erotettaisi koulun lehden kerhosta, niin kaikki oli hyvin. Tanesha oli iloinen kirjoittaessaan artikkeleita. Hänellä oli silloin tunne, että sai jotain aikaa. Muut oppilaat ehkä saattoivat vihata häntä lehden takia, mutta jos tulisi valituksia, Tanesha osaisi kyllä hoitaa asian.

Nimi: Cassie

14.01.2018 19:57
Alaska Hopper ~ Allos

Alaska avasi oven tavarat käsissänsä ja ei hetkeen edes pimeyden takia tajunnut, kuka häntä takaisin katseli. Tai itse asiassa ketkä. Huoneessa haisi tunkkainen hiki ja Alaskan ei ollut kovin vaikea arvata, mitä tuo tuntematon kaksikko oli juuri äsken tehnyt. Hienoa, hänen kämppiksensä oli fuckboy. Pienen hetken siristeltyään silmiään laatikkonsa takaa Alaska tajusi jotain paljon kauheampaa kämppiksestään, se oli se saatanan London.
Toinenkin näytti tunnistaneen hänet, sillä tuttu ääni kutsui Alaskan nimeä ei kovin ilahtuneella äänensävyllä. Jossain versiossa tapahtuneesta Alaska olisi saattanut jopa hymyillä ilkeästi takaisin, mutta hän oli väsynyt, häntä harmitti ja hän oli vielä alkoholin vaikutuksen alaisena. Mitään sanomatta Alaska seisoi oviaukossa ja tutkaili Londonia saaden jonkinlaisia takaumia siihen, kun hän oli ollut vielä se henkilö, ketä platinablondi piti kainalossaan.
London ehdotti tyttökaverilleen lähtemistä, vaikka Alaska olisi halunnut, että sitä oltaisiin ehdotettu hänelle. Hän ei vieläkään laskenut tavaroitansa maahan vaikka toivoikin jo, että olisi valinnut jotain muuta huoneeseen kannettavaa kuin kaikki koulukirjansa. Seksikumppani nousi Londonin sängystä ja hetken aikaa keräili vaatteitaan, Alaskan tuomitseva katse koko ajan niskassaan. Tyttö soi toki hänellekin julman mulkaisun ennen kuin lähti, mutta asia ei olisi voinut vähempää kiinnostaa. Balettitanssijan mieli oli jotenkin kovin tyhjä, ehkä hän ei pystynyt käsittelemään koko tilannetta tai sitten hän oli aivan liian väsynyt sellaiseen. Hänestä tuntui, että jos hän joutuisi nyt puhumaan, suusta ei tulisi muuta kuin naurua.
Vasta Londonin hengähdys sai Alaskan havahtumaan ja hänen kulmansa kurtistumaan ärsyyntyneenä. Londonin syytä kaikki. Alaska sai kuitenkin jotain liikettä niveliinsä kun näki jo pimeyteen tottunein silmin, ettei London ollut pelkästään vihainen tai pettynyt, vaan joukossa oli inhimillisempiäkin tunteita kuten yllätys. Vasta nyt Alaskakin tajusi, että hänen välinpitämätön ilmeensä oli ollut sittenkin vain hän tuijottamassa kaikkea suu raollaan ja silmät epävarmuudesta suurina. Hän tietysti korjasi ilmeensä nyt jo oikeasti välinpitämättömään ja kohtasi Londonin katseen.
"Joo, ehdottomasti. Anna pusu, baby", Alaska vastasi katkeruutta ääni tihkuen. Hän laski laatikkonsa oven viereen maahan ja siristi silmiään ilkeästi Londonille. Hän ajatteli kohtauksen muistuttavan kahden petoeläimen taistelun alkua, eikä ollut kaukana, että Alaska olisi ruvennut kiertelemään Londonia valmiina lyömään uudelleen. Balettitanssijan silmät hakeutuivat Londonin leualle, kun toinen muistutti illan välikohtauksesta.
"Aika vaikuttavaa jälkeä, vaikka itse sanonkin. Tietysti sain helpotusta siltä korstolta, jolta pelastit Renatan", Alaska arvioi huulillaan ylpeä hymy. Hän toivoi Londonin jotenkin hämmentyvän siitä, että hän tiesi Renatasta, vaikka hän ei tiennytkään, miten hämmennys olisi voinut auttaa koko asiaan. Poika ei tehnyt elettäkään lähteäkseen huoneesta, vaan pikemminkin mietti että jos hän leikkaisi Londonin peniksen irti heitä ei voitaisi enää pitää samassa huoneessa.
"Mä en tiennyt, että mun suuteleminen antaa sulle noin paljon himoja", Alaska vittuili Londonille viitaten tietysti tyttöön, joka oli liuennut paikalta tarpeeksi nopeasti. Miten Alaska ajatteli muka nyt nukkua? London voisi suurin piirtein kuristaa hänet, jos hän sulkisi silmänsä edes hetkeksi.

Nimi: Unisieppari

14.01.2018 19:52
Lulu Hewitt ~ Protos

Lulun nokoset eivät tosiaankaan jääneet mitenkään liian pitkiksi, kun tyttö alkoi kuulla järkyttävää meteliä. Tai no, järkyttävää yltyvää meteliä. Ensin paukahti ovi, sitten kuului vaimeaa kiroilua hetken, ja juuri kun pisamanaama oletti äänten loppuneen, jotain kaatui maahan ja kauniit, sulosointuiset kirosanat kantautuivat Lulun huoneeseen. Tyttö huokaisi hieman, mutta nosti itsensä väsyneenä sängyltä venytelläkseen ja päästäkseen etsimään metelin pitäjää. Ei sillä, että Lulu olisi ollut vihainen, ei tietenkään. Mutta ainakin hän saisi jotain tekemistä, joka ei välttämättä olisi lainkaan niin tylsää kuin nukkuminen tai vain makoileminen.

Nimi: Data

14.01.2018 19:39
Tanesha Faraji - Protos

Rauhoituttuaan Tanesha marssi huoneeseensa ovet paukkuen. Hän huokaisi syvään ja käveli kirjahyllyn luokse, josta nappasi oman saatananpalvojista kertovan tietokirjansa jonka oli ostanut hiljattain. Hän istui vaimeasti kiroillen tuolille ja alkoi sen kummemmitta lukea.
Tanesha jaksoi lukea vain muutaman minuutin, jonka jälkeen nousi tuolilta niin nopeasti, että se kaatui maahan. Nainen säikähti tätä ja kirosi kovaan ääneen, nostaen tuolin niin, että piti varmasti meteliä. Hänellä ei käynyt mielessäkään, että hänen kämppiksensä voisi nukkua juuri sillä hetkellä.

Nimi: Unisieppari

14.01.2018 19:32
Lulu Hewitt ~ Protos (koska Lulu on ajallisesti ihan sekasin nainen pls [syyhän ei ole minussa hys xD])

Lulu makoili tyytyväisenä sängyllään kännykkäänsä selaten. Tyttö ei ollut ihan aamusta jaksanut nousta, vaan oli päättänyt nukkua loputkin unveloistaan loppuun, ennen kuin aloittaisi kunnolla koulunkäyntinsä Apollonissa. Tuskinpa opettajat liian paljoa suuttuisivat, ja hän oli saanut vanhempansa antamaan luvan oppitunneilta poissaolemiseen, joten hätää ei siis pitäisi olla. Edellisenä päivänä hän oli käynyt fysiikan tunnilla ja ruokailussa, joista jälkimmäisellä hän oli tutustunut Ceciliaan, jonka viereen hän voisi varmasti mennä, kunhan olisi samalla oppitunnilla. Sen jälkeen tyttö olikin tullut Protokseen nukkumaan ja piirtelemään jotain luonnoksia, jotka oli sitten heivannut sänkynsä alle, kyllä hän ne vielä joskus muistaisi sieltä siivota. Hän oli lukenut Wattpadista kaikki seuraamiensa tarinoiden uudet osat, eikä mielenkiintoista lukemista enää tuntunut löytyvän missään. Tumblrissakaan ei ollut tapahtunut oikeastaan mitään, ainoa uusi ilmoitus oli joku epämääräisiä linkkejä levittävä botti, joka oli päättänyt seurata Lulua, tosin tyttö päätti välittömästi estää kyseisen botin, koska ei pitänyt bottiseuraajista, eikä mitään uutta näkynyt dashboardillakaan. Ehkä Lulun pitäisi melkein ummistaa silmänsä ja ottaa pienet torkut, tai sitten ottaa läppärinsä ja keksiä sen kanssa jotain tekemistä. Tai lisää piirtämistä, mutta toisaalta taas se ei tuntunut houkuttelevan juuri sillä hetkellä. Ehkä hän ottaisi ne torkut, ei ainakaan tarvitsisi unta kunnolla ennen yötä, kunhan ei nyt vahingossa nukkuisi liian pitkiä nokosia.

Nimi: Data

14.01.2018 18:57
Tanesha Faraji - Asuntoloiden lähellä

Hetken aikaa Tanesha pystyi pitämään turpansa kiinni, mutta koulustressi ja vitutus Freddyä kohtaan oli niin suuri, että pian kirosanat kaikuivat pihalla. Tanesha oli hyvä kiroilemaan ja se kyllä näkyi, kun hän kovaan ääneen polki jalkaa ja purki vihansa sanoihin.
“Toivottavasti se nisti kuolee yliannostukseen”, hän murisi ärtyneenä, mutta katui sanojaan saman tien. Ei hän ollut oikeutettu toivomaan kenenkään kuolemaa. Kuolema itse päätti uhrina, ei hän.
Tanesha veti syvään henkeä ja hieraisi päätään. Hän onnistui rauhoittamaan itsensä, mutta pelkäsi, että joku olisi kuullut hänen kirjavan kiroilunsa. Kaiken lisäksi monet oppilaat näyttivät olevan erittäin äkäisiä koulun lehden juorupalstasta, jonka takia Tanesha sai julmia katseita itseensä. Ei hän pahaa ollut tarkoittanut… Hän oli vain mennyt vähän liian pitkälle.

Nimi: Vesisika

14.01.2018 18:48
Frederik Steel - Koulun piha

Frederik nauroi matalaa nauruaan ja pudisti päätään.
"No se on helppo päätellä, mutta onnea", Freddystähän oikein huokui epäsosiaalisuus. Ei se kovin kaukana Oliveristakaan ollut. Mustatukka itsekin myönsi, että ei kovin paljon ole tekemisissä muiden kanssa, eikä se yllättänyt Frederikiä. Kiusaaminen tuntui olevan niin iso asia Oliverille, että tätä oli nähtävästi kiusattu aikaisemmin - ei mikään ihmeellinen asia, kaikkiahan kiusataan jossain vaiheessa elämää... Oliverille siitä tuntui jääneen vain suuret arvet. Ehkä tämän painon vuoksi? Silmälasien? Hyväuskoisuuden? Se jäisi selvitettäväksi seuraavalle kerralle, koska Frederik alkoi tekemään lähtöä.
"Tervemenoa. Älä tukehdu ruokaan sillä välin", Freddy huikkasi ja lähti vihellellen kävelemään kohti asuntolaa. Jälleen.

Nimi: Data

14.01.2018 18:41
Oliver Waldgrave - Koulun piha

Oliver nyökkäsi. “Tiedän, mutta ei ole niin helppoa muuttaa omaa persoonallisuutta, tiedätkös? Yritän kyllä parhaani. Ainakin tajusin sen, ettet ole mikään ystävällinen ja rakastettu suosikkioppilas.”
Frederik oli oikeassa - taas. Oliver oli melko vaikuttunut miehen viisaista sanoista. Hän piti Frederikistä yhä vain enemmän.
“Niin kai sitten”, Oliver kohautti hartioitaan. “Mutta en ole muutenkaan hirveästi tekemisissä muiden oppilaiden kanssa ja kunhan minua ei kiusata, niin kaikki on hyvin eikä mun tarvitse ‘sopeutua joukkoon’.”
Hän pudisti päätään, kun Frederik mainitsi Protoksen. “En. Minä olen Alloksesta. Mutta hei, oli kiva jutella. Toivottavasti törmätään joskus käytävillä.”

Nimi: Töppäilijä

14.01.2018 18:40
Cecilia Hagebak -Ruokala

"Ai jaa," totesin Lulun kerrottua muuttaneensa jostain Kanadan ja Yhdysvaltojen rajalta. Hörppäsin loputkin vedestäni. "Mun pitää mennä että ehdin musantunnille ja pitää hakea vielä musiikinkirja jostain," totesin ja nousin tarjottimeni kanssa. "Mutta oli kiva tutustua," sanoin. Nyökkäsin uudelle ystävälleni ja kävelin palauttamaan astiat. Sitten suuntasin kohti opettajainhuonetta, josta olin aiemmin käynyt hakemassa muutamia kirjoja. Sinne saavuttuani keräsin rohkeutta hetken ja koputin opettajanhuoneen oveen. Hetken kuluttua oven avasi nuoren näköinen blondi opettaja.
"Kukas sinä olet?" Opettaja kysyi.
"Olen Cecilia, ja saavuin kouluun vasta pari päivää sitten, tarvitsisin ykkösluokan musiikinkirjan," selitin. Opettajan ilme muuttui hieman. "Ihan kuin tuntisin sinut jostain...ai niin. Sinustahan oli juttua koululehdessä." Mitäh? Minusta? Koululehdessä? Värähdin, mutta sain itseni hallituksi ilman että sain sydänkohtauksen. "Ai jaa," ihmettelin hiljaa. "Odota hetki," opettaja sanoi ja katosi huoneeseen. Hetken kuluttua rouva tuli takaisin kirja kädessään. "Tässä." Hän sanoi topakasti. Tiesin jo nyt, etten pitäisi tästä opettajasta. Kiitin ja kävelin pois rivakasti. Käytävällä huomasin hyllyn, jossa oli pino koulun lehtiä. Maksavatkohan ne? Missään ei näkynyt kylttejä tai muuta, joten otin yhden ja pläräsin sitä hieman. Yhtäkkiä silmäni tarrautuivat nimeen. Minun nimeeni. Sydämmeni varmaan jätti lyönnin väliin. Aloin lukea tekstiä. Siinä kerrottiin, kuinka läsnäoloni oli uuvuttavaa ja että ehkä olen murhannut jonkun ja piilottanut ruumiin sänkyni alle. Pätkä sai sappeni kiehumaan, vaikka olihan se ihan huvittava. Lopussa kuitenkin kerrottiin, että kirjoittaja haluaisi minun todistavan luulot vääriksi ja tulevan juttelemaan oppilaille. Ehkeivät kaikki vihaisikaan minua. Halusin lukea lehden tarkemmin, joten katsoin ympärilleni ja sulloin lehden reppuuni. En haluaisi mitään tyhmiä juoruja siitä, miten varastin koululehden. Jos ne eivät olleetkaan ilmaisia. Katsoin seinällä roikkuvaa kelloa ja lähdin kävelemään kohti musiikkiluokkaa.

Nimi: Vesisika

14.01.2018 18:33
Frederik Steel - Koulun piha

"Aijaa", Frederik tuhahti, "joskus kannattaa katsoa pintaa syvemmälle, eikä vain tyytyä siihen mitä ensimmäiseksi näkee."
Frederik ei tiennyt mitä Oliver turvallisella tarkoitti, mutta ei häntä sen enempää kiinnostanut. Hujoppi oli voittanut Oliverin puolelleen.
"Joskus on ihan hyvä sulautua joukkoon, se tuo monia etuja", Frederik pyöräytti silmiään ja puristi kätensä nyrkkiin. Hänellä oli edelleenkin kylmä, kun ei ollut ehtinyt hakea takkia huoneestaan ennen kuin törmäsi Oliveriin.
"Protoksessa", Freddyn ääni tärisi hieman, "minun pitäisi hakea takkini sieltä, joten jos kohta saisin jatkaa matkaa. Ellet siis sinäkin ole protoksessa ja sinne matkalla?"

Nimi: Data

14.01.2018 18:17
Oliver Waldgrave - Koulun piha

“Totta, mutta ei se siitä johtu”, Oliver vastasi. “Mulla on tapana huomioida vain muiden hyvät puolet. Varmaan joku sukuvika. Joudun sen takia useasti pulaan, kun en tajua… Mutta sen tiedän, että sä olet ihan turvallinen.”
Oliver hymyili Frederikille pienesti. Häntä nauratti hieman hänen kommenttinsa kirjojen tiputtelemisesta.
“En mä halua edes sulautua joukkoon”, hän sanoi, “vaikka tuota kirjojen pudottelua ei tapahdu kovinkaan usein.”
Oliver katseli hieman ympärilleen ja kysyi sitten: “Kummassa asuntolassa olet?”

Nimi: Crona

14.01.2018 17:44
London Davis - allos

Platinablondi makoili huoneessaan olevalla ekstrasängyllä kainalossaan jo hetki sitten hoideltu brunette neitonen. Kaksikko oli tullut ihan hyvin toimeen, tosin se saattoi vain johtua tokaluokkalaisen sosiaalisuudesta ja muijan kännipäisyydestä. Ainakin London oli jo täysin unohtanut illan suurimman huolenaiheen, Alaskan. Toivottavasti sitä mulkkua ei tarvitsisi enää illan jälkeen katsella. Toivehan oli täysin turhanpäiväinen, kun joku avasi Londonin huoneen oven säikäyttäen sängyllä makaavan kaksikon. London nopeasti heitti peiton heidän ylleen, suojaten puolialastomat kehot. Platinablondin kasvot olivat hyvin julmat, ja hän joutui oikein siristelemään silmiään tunnistaakseen kuka oikein oli kehdannut häiritä heitä.
"Alaska?" London suorastaan murisi ääni täynnä vihaa tunnistaessaan tutun ruskeatukan. Blondin katse oli kylmääkin kylmempi. Mitä asiaa tuolla kusipäällä olisi näin myöhään? Ja miten hän oikein oli päässyt sisään lukitusta ovesta? Sillä hetkellä Londonin koko keho kylmeni varpaista selkäpiin kautta hiusten latvoihin. Mikään ei olisi voinut olla julmempaa, kuin laittaa nämä kaksi riitapukaria asumaan samaan huoneeseen. London suorastaan rukoili mielessään, että asia ei olisi niin, mutta miksi Alaska olisi muuten löytänyt tiensä exänsä lukittuun huoneeseen?
"Sun ehkä kannattais lähteä...", London kuiskasi yhä kainalossaan makaavalle, hämmästyneelle neitoselle. Aluksi neito taisi vastustaa ideaa, mutta jalkapalloilijan siirtäessä kylmääkin kylmemmän katseensa häneen, nousi hän kompuroiden ylös sängystä ja ryhtyi noukkimaan vaatteitaan pois lattialta. Yhden illan hoito mulkoili kahta miestä, ennen kuin karkasi pois huoneesta. Vasta neidon suljettua oven perässään, pystyi London puhaltamaan ulos pidättämäänsä hengitystä. London tuijotteli hetken Alaskaa, joka ilmeisesti vaikutti olevan vähintään yhtä yllättynyt kuin eksänsä. Londonin ilme oli todellakin näkemisen arvoinen, sillä hänen silmänsä olivat vihasta ja yllätyksestä ammollaan, ja suu oli hennosti raolla.
"Näinkö nopeesti sun teki mieli tarttua tarjoukseen? Aika söpöä", London murisi kuitenkin virnuillen viekkaasti. Hän viittasi tokauksellaan metsässä esittämäänsä tarjoukseen, jonka hän oli esittänyt Alaskan motatessa häntä poskeen. Poskesta puheen ollen, Alaska taisi todellakin murtaa sen. Sinerrys oli sen vain pahentunut ajan saatossa, eikä kipu ollut ainakaan hellittänyt.
"Voisitko vaan poistua, sä et todellakaan oo haluttu täällä, ainakaan sen jälkeen kun päätit lyödä", London mutisi nyt paljon vakavemmin, antaen katseensa pimentyä ilmiselvästä ärsytyksestä. Hän yhä piti yllä toivoa, että Alaska oli vain erehtynyt huoneesta tai jotain, ja että ovi oli ollut vahingossa jäänyt auki. Eihän nyt heitä voisi laittaa kämppiksiksi? Siitä ei seuraisi mitään positiivista.

©2018 School in California - suntuubi.com