Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Sivukartta

Roolipeli

*Pääset asuintiloihin ja huomaat oppilaita vitsailemassa keskenään, istumassa rennosti sohvilla ja osa on lähtemässä viettämään iltaa kaupunkiin. Tunnelmallista!*

Roolipeli löytyy alhaalta. Muisteleppa mieleesi roolipelin säännöt täältä niin olet valmis pelaamaan! Chatissa voitte jutella niitä näitä, kiroilla ja jutella IRL-elämästä. Älkää ilmoittako chatissa tärkeistä asioista (vieraskirjassa on paikka niille) älkääkä roolipelatko. Kiitos! Poikkeuksena sääntöön jos ylläpito on niin kilttiä ja paikalla, että suostuu tekemään asiat myös chatti-ilmoituksen kautta.


Sää ja tilanne

Sää: Ulkona on noin 8°C lämmintä ja on pilvistä. Ilma on suhteellisen raskasta ja saattaa tuntua lämpimämmältä kuin mitä onkaan. 

Tilanne: Ei tilanteita

Kerhojen roolipeliin

Roolipeli  << <  2  3  4  5  6  7  8  > >>  [ Kirjoita ]

Nimi: Cassie

11.03.2018 22:03
Alaska Hopper ~ Allos

Alaska oli viettänyt koko päivänsä koululla ja kun oli lähtenyt aamulla asuntolalta, ei ollut tullut takaisin koko päivänä. Hyppytunninkin hän oli viettänyt koulun kirjastossa pähkäillen lähinnä sitä, miten pääsisi matematiikankokeesta läpi. Nyt hän oli kuitenkin saanut koulunsa loppuun ja oli matkalla kohti Allosta.
Hän oli pohtinut koko päivän, mitä hauskaa voisi tehdä Londonin kanssa. Eniten häntä oli viime päivinä ärsyttänyt se, että platinablondi oli päässyt niskan päälle lahjoissa ja vastaavissa ystävänpäivätanssien aikana ja Alaska oli silloin vannonut, että keksisi jotain söpömpää. Kenties hänen ideansa ei ollut söpöin mahdollinen, mutta ainakin hän saisi viettää Londonin kanssa aikaa ja kenties tarjota poikaystävälle koko treffit.
Alaska oli kuullut luokkalaisiltaan pelihallista, joka sijaitsi suhteellisen lähellä Apollonia, ostoskeskusten keskellä. Hän ei ollut aluksi ollut moksiskaan puheista, mutta oli sitten alkanut ajatella, josko London haluaisi nähdä hieman kaupunkia vaihteeksi. Toki Alaska tiesi, että hänen pitäisi hillitä voitonhalunsa koko treffien ajan, mutta mitään parempaa ei ollut hänen mieleensä pälkähtänyt, joten pelihalli saisi olla kohteena.
Alloksen ulkoportaat tulivat pian Alaskan eteen ja hän nousi ne mietteliäästi. Hän ei ollut tainnut koskaan kysyä ketään kunnolla treffeille eikä tiennyt, miten sellainen kuuluisi hoitaa. Toki hän voisi vaan viedä Londonin pois koulun alueelta, mutta se tuskin olisi kovin romanttista. Alaska kulki ovelleen ja avasi sen vain tajutakseen, että suoraan oven toisella puolella oli joku.
Balettitanssija perääntyi pari askelta yllätettynä, mutta tunnistaessaan Londonin hänen hämmennyksensä väistyi mieltyneen hymyn tieltä. Hän halusi hoitaa tämän hyvin.
"Minne sä oot matkalla?" poika kysyi tutkaillen samalla poikaystävänsä vaatteita ja päätteli jo itse, että toinen oli suuntaamassa kohti jonkinlaista liikunta-aktiviteettiä. Ei ollenkaan sitä, mitä Alaskalla oli mielessään. Hän päätti olla vähän normaalia riehakkaampi, joten jos London ei ehtisi väistää häntä, Alaska kietoisi kätensä toisen vyötärön ympärille ja työntäisi itsensä toista vasten.
"Mulla on suunnitelma. Mitäs, jos lähdettäisiin kaupunkiin?" hän ehdotti huultaan purren, katsellen Londonin silmiin ahneesti. Hän ei tietysti suostuisi heti menemään takaisin huoneeseen ja hoitumaan sitä kautta nukkumaan Londonin kainaloon vaikka toinen saattaisi eleestä sillä tavalla innostuakin. Hän kuitenkin oletti, että jos London haluaisi mennä johonkin omaan tekemiseensä, hänen päänsä pitäisi kääntää positiivisesti, ei negatiivisesti, jotta illasta tulisi hauska.



Nimi: Crona

11.03.2018 21:03
//Öm Aria sori tossa on menny niin kauan ja en osaa enää niin tungen Londonin nyt muualle D:

London Davis - Allos

Platinablondi järjesteli huoneensa kaappeja asettaen vaatteita värin mukaiseen järjestykseen. Korvilla oli nappikuulokkeet, joista kuului kovalla äänellä One Directionin suosikkeja. London oli hyvällä tuulella, jonka saattoikin huomata hepeästä ja kevytmielisestä siivoustyylistä. Välillä London otti arkoja tanssahduksiakin, jos tunsi olonsa entistä itsevarmemmaksi. Poika oli saanut tuulesta temmatun ajatuksen ryhtyä suursiivoamaan koko huoneen. Ajatukseenhan oltiin sitten tartuttu kovallakin otteella. Pölyt oltiin pyyhitty, ja kaiken maailman ylimääräiset roskat kerätty nurkan roskakoriin. Mahdolliset vaatteet lattialta oltiin siirretty joko pyykkikasaan tai takaisin vaatekaappiin. London oli jopa päättänyt ahkeroida ja laittaa poikaystävänsä petivaatteet pesuun. Mikäli ne eivät ehtisi kuivua yöhön mennessä, voisi Alaska nukkua Londonin kanssa. London hymähteli ajatellessaan poikaystäväänsä. Sana tuntui yhä jokseenkin vieraalta, mutta niin voimaannuttavalta ja kultaiselta.
Ajatuksissaan London ei huomannut, että oli lähtenyt värikoordinoimaan hänen omia ja Alaskan vaatteita keskenään. Olihan hän nyt jo tovin elänyt kämppäkaverin kanssa, mutta joistakin yksinelon tavoista oli sitten vaikea päästää irti. Toisaalta Alaskaa ei varmaan haittaisi, olihan hän nyt vähän eri asia kuin normaali kämppäkamu. London viimeisteli vaatteet, ja sulki kaapin ovet vieno hymy huulillaan. Ikkuna oli raollaan, ja sieltä puhalsi sisään raikasta ulkoilmaa. Jalkapalloilija harvemmin siivoili, etenkään näin laajalla skaalalla, mutta silloin kun hän sen teki tunsi hän olonsa voittamattomaksi.
Vielä työnsä tuotosta ihaillen, London käveli pedatun sänkynsä luokse. Hän oli heittänyt sen päälle pienen urheilukassin ja vaatteita. Viimeaikoina jalkapalloilija oli laiskotellut urheilun kanssa. Ihme ettei kapteeni vielä potkinut poikaa ulos joukkueesta. London ryhtyi riisumaan farkkujaan, ja vaihtoi ne tuttuihin harmaisiin lökäreihin. Hän veti nopeasti vaaleanpunaisen hupparinsa pois, ja heitti sen sängylle farkkujen päälle. Paidaksi London oli valinnut vieläkin tyypillisemmän, valkoisen t-paidan. Se luiskahti nopeasti päälle, jonka jälkeen London nappasi kassinsa täynnä urheilukamoja ja suuntasi kohti ovea, jonka ohella lepäsi hänen juoksukenkänsä. Kunnon salitreeni tekisi sillä hetkellä oikein hyvää.

Nimi: Cassie

11.03.2018 21:02
Carmen King ~ Koulun piha --> Koulun nurkka

Carmen hämmentyi hieman, että Nevada oikeasti nauroi hänen vitsilleen, mutta pian hän oivalsi, että toinen oli suonut hymyn Carmenin korjailuille, ei itse vitsille. Se ei toki loukannut neitokaista, olihan hän aivan samaa mieltä vitsin tasosta. Positiivinen ensikohtaaminen rohkaisi blondia seisomaan hieman suoremassa ja vaikka hän niin olikin kovin korkea ja kenties vaikutti hujopilta, ulkonäkö oli ollut harvoin Carmenin ongelmia.
"Joo, hyi. Vihaan politiikkaa ja päättämistä, joten ei minustakaan presidenttiä tehdä", vastasi Carmen iloisena siitä, että tummaihoinen tyttö oli oikeasti aloittanut keskustelemaan presidenttiydestä. Olihan se yllättävää, koska kyseessä oli ollut pelkästään typerä vitsi, mutta ainakaan Carmenin ei tarvitsisi seisoa siinä juttelemassa tuppisuulle.
Carmen hymyili hieman Nevadan itsevarmalle kommentille ulkonäöstään. Toinen sitä paitsi puhui totta, tumma hipiä ja runsas olomuoto olivat molemmat Carmenin mieleen, kaiken kukkuraksi Nevadan katse oli kova, päättäväinen. Tätähän blondi ei tietysti ääneen kertonut, mutta hänen katseestaan saattoi helposti päätellä, että hän oli samaa mieltä toisen kanssa.
Carmenin kysyessä, mitä Nevada oikein kuunteli, ojensi mustahiuksinen toisen nappikuulokkeensa Carmenille. Yllättyneenä eleestä Carmenilta meni muutama sekunti, ennen kuin hän tajusi tarttua nappikuulokkeeseen ja viedä se omalle korvalleen. Kappale oli tuttu, mutta blondi ei osannut nimetä sitä. Luultavasti se oli hittibiisi, jonka hän oli pakosti kuullut jossain julkisella paikalla ennen.
"Lähinnä jazzia, mutta myös indie tai glam rock ovat kovassa kulutuksessa. Klassinenkin välillä, varsinkin vähän kohtalokkaammat kappaleet kuten Danse Macabre", hän hymyili innoissaan, kun sai puhua lempiasioistaan. Sen lisäksi hän yllättyi uudelleen, hän ei olisi uskonut, että Nevadaa olisi kiinnostanut, mitä hän kuunteli. "Ja kiitos, tyylini on vähän himmeämpi versio sinun tyylistäsi, tosin. Sulla on upeita vaatteita." hän kiitti naurahtaen, painottaen sanaa 'vähän'. Toki hän tiesi Nevadan vaatemaun, siltä oli vaikea välttyä oppitunneilla. Pelkkää hyvää hän kuitenkin tarkoitti, oli upeaa, että joku panosti pukeutumiseensa yhtä paljon kuin Nevada. Kenties hän olisi itsekin panostanut, mutta hänen tyyliinsä kuului tietty piittaamattomuus.
Carmen kysyi Nevadaa kanssaan nurkan taakse tupakalle tai toisellekin ja yllättyi kolmannen kerran, kun toinen sanoi kyllä. Eiväthän he todellakaan olleet läheisiä kavereita ja tämä taisi olla heidän ensimmäinen pidempi juttelunsa, mutta ei Carmen valittanut. Hän piti uusien tuttavuuksien tekemisestä ja kenties hänen maailmansa avartuisi kummasti, jos hän tutustuisi Nevadaan. Ainakin hän saisi tyylivinkkejä, se oli varmaa.
Carmen lähti viemään heitä kohti koulua ja koska matkaa ei ollut paljolti, oli hän pian päässyt nurkan taakse ja nojasi seinään tottuneesti. Tupakkapaikka ei ollut hänen oma keksintönsä, kaikki tumpit maassa kielivät siitä, että monen moni oppilas käytti seinän luomaa varjoa suojanaan toteuttaessaan pikku laittomuuksiaan. Sitä paitsi nurkan takaa oli helppo vahtia, tulisiko paikalle opettaja tai oppilas. Carmen otti askinsa taskustaan ja hypäytti sitä tottuneesti niin, että yksi savuke nousi muita korkeammalle. Hän tarjosi sitä Nevadalle ja nosti samalla tyylillä sitten itselleenkin savukkeen, jonka sytytti pian toisesta taskusta löytyneellä sytyttimellä. Hän heitti sytkärin Nevadalle rennosti, eikä olisi moksiskaan, jos toinen pudottaisi sen.
Tilanne kävi hetkessä ja Carmen oli niin tottunut sellaiseen, että teki kaiken luonnostaan, samalla tarkkaillen Nevadaa. Lopulta hänellä oli savuke huuliensa välissä ja pitkät henkoset otettuaan hän oli jälleen valmis puhumaan.
"Tämä on tullut vähän huonoksi tavaksi", hän vilkaisi savuketta, jonka oli antanut Nevadalle merkiksi siitä, mistä puhui. "Minulla ei ole monia, mutta tämä on yksi tappavimmista." hän kertoi virnistyksen kera huomatessaan, että oli tullut paljon itsevarmemmaksi, kun oli päässyt tuttuun paikkaan ja saanut tutun savukkeen sytytettyä.
Oli Carmenin vuoro käyttäytyä neutraalisti. Nevada ei ollut ollut hänelle tyly, mutta hän kyllä tunnisti, milloin toinen oli tarkoituksella innoton ja äskeinen tilanne koulun pihalla taisi olla sellainen. Kenties Carmen oli tullut huonoon aikaan paikalle, mutta nyt hän saisi kuitenkin antaa samaa mittaa takaisin. Hän ei tiennyt, kuinka itsevarma Nevada olisi koulun sääntöjä rikkomassa, mutta hän ainakin otti tilanteesta kaiken irti ja nojaili seinään samalla mittaillen sitä, kuinka hyvin savuke pysyi Nevadan sormissa ja miten tummatukkainen siitä sauhuja imaisi.
"Kerro synkkä salaisuutesi", hän ehdotti neutraalilla, rennolla äänellä. Hän ei komentanut, se ei ollut hänen tapaistaan eikä hän uskonut, että Nevada olisi totellutkaan. Jotain juteltavaa oli kuitenkin keksittävä ja 'miten päiväsi meni' ei oikein kuullostanut kysymykseltä, jonka takia savukeseura jäisi Carmenin luokse pidemmäksi aikaa oleilemaan. Ehkä näin hän saisi pidettyä Nevadan mielenkiinnon yllä.

Nimi: Cualacino

11.03.2018 18:32
Thaddeus Hamilton - koulun käytävä

Kun Thaddeuksen siniset silmät osuivat käytävällä vastaan tulleeseen nuoreen naiseen, vaivaantuneisuus täytti miehen olemuksen. Hän oli totta puhuen etsinyt kyseistä oppilasta, mutta syy sille, miksi hänen täytyi puhua tuolle, oli äärettömän...vaikea ilmaista. Thatch oli nimittäin onnistunut tiputtamaan Mian kirjoittaman pitkän äidinkielen esseen jonnekin, mistä hän ei sitä löytänyt vaikka kuinka etsi. Hän oli satavarma siitä että Mia oli palauttanut sen, sillä paperi oli ollut nätisti pinon päällimmäisenä silloin, kun Thaddeus oli kerännyt paperit itselleen. Kun hän oli niitä alkanut tarkistamaan, ei paperia ollut kuitenkaan näkynyt missään. Hän oli jo etsinyt lukemattomiasta paikoista, löytämättä kuitenkaan etsimäänsä. Kaikkea muuta oli tullut vastaan, paitsi Mian esseetä. Thatch ei voinut uskoa omaa tyypillistä tuuriaan. Tai noh, eihän onnella ollut asian suhteen mitään tekemistä. Thaddeus kun oli omaa huolimattomuuttaan esseen jonnekin laittanut. Hän ei siltikään ymmärtänyt miten oli onnistunut hukkaamaan oppilaan palauttaman työn. Sitä ei ollut koskaan aikaisemmin tapahtunut hänelle, mutta jostain kumman syystä Mia-parka sai kokea ensimmäisen kerran seuraukset. Thatch kun ei pystynyt arvioimaan tytön työtä kun hänellä ei sitä ollut.

Vaikka englannin opettaja olisi mielellään pakoillut vastuuta kertoa asiasta hamaan tulevaisuuteen, hän kuitenkin päätti hoitaa asian pikimmiten. Lykkäämisestä ei olisi muuta kuin haittaa, etenkin jos asia olisi tullut ilmi vasta siinä vaiheessa kun hän jakaisi työt muulle luokalle ja Mia alkaisi ihmettelemään oman työnsä puuttumista. Siispä järkevin vaihtoehto oli ilmoittaa asiasta tytölle pikimmiten, oli se kuinka hankalaa tahansa.
“Hei, Mia, odotapa hetki”, Thaddeus sanoi viimein kiinnittääkseen neidon huomion.

Nimi: septic

11.03.2018 17:58
Haneul Bae – Piha

Kevyt tuulenpuuska pörrötti tummahiuksisen honkkelin suortuvia tuon seistessä koulun pihan takanurkassa. Sormiensa välissä hänellä oli loppuun palava savuke, jonka pään palavat purut hohtivat voimakkaammin tuulen provosoidessa palamista. Vire oli varsin raikas, mikä sai Haneul’n hartiat jännittymään, vaikka poika seisoikin uhkaavan näköisenä salapaikassaan. Tuo ei ollut koskaan pitänyt kylmästä säästä, vaikka sietikin sitä suht’ hyvin. Asuvalinta oli silti Haneul’lle liian kevyt; rakas nahkatakki oli kiireessä jäänyt eteisen naulakkoon. Pojan onneksi ulkona ei tarvinnut turhan kauaa seistä, vaikka tie pois ihmisten näkyvistä tupakkapaikalle olikin melko pitkä.

Savukkeen palettua loppuun Haneul potkaisi natsan puskan alle piiloon astuttuaan siitä ensin tulipään sammuksiin. Poika nappasi vapautuneeseen käteensä maahan jättämänsä pahvimukin, joka oli puolillaan liian laimeaa kahvia. Nyrpeä, kylmyydestä kangistunut tummatukka nappasi puhelimellaan Snapchattiin kuvan mukista. "Eliittikoulunkaan sumppi ei ole aplodien arvosta," Bae kirjoitti kuvaan tekstiksti, ja julkaisi sen Omaan tarinaansa. Ei kahvi edes ollut niin huonoa – parempaa se oli kuin tavaratalon kallein. Pojan oli vain ylläpidettävä "relatable"-statustaan hinnalla millä hyvänsä. Kieltämättä moni hänen Snapchat-kavereistaan vastasi hänen tarinaansa positiivisilla kommenteilla. Bae nakkasi puhelimensa takaisin taskuunsa ja kulauksen kahvista otettuaan lähti kävelemään takaisin koulua kohti.

Ennen sisäpihalle saapumista Bae oli saanut puolillaan olleen kahvinsa tyhjäksi, joten käveli suoraa päätä roska-astialle päästäkseen eroon mielestään huonosti suunnitellusta kupista. Design oli kuulemma köyhä, kansi liian hankala ja pahvi liian ohutta pitämään lämpöä hyvin. Siitä poika ei kuitenkaan kehdannut kahvilan työntekijöille inttää; liian hyvälaatuiset mukit maksaisivat varmasti maltaita.
"Kai sitä pitää ostaa oma pikkutermari," Bae tuhahti puristaen mukin lyttyyn kansineen päivineen. Hän heitti sen kohti roska-astiaa komeassa kaaressa, mutta ei jaksanut vaivaantua siitä, ettei heitto ollut yltänyt astialle saakka.

Nimi: Data

11.03.2018 15:15
Ellei paikalle tullut tyttö olisi kerennyt pelastamaan tilannetta hänen ehkä hieman laimeallakin kommentilla, olisi Nevada vain pyöräyttänyt silmiään, kerännyt tavaransa ja lähtenyt pois. Ehkä hän olisi sanonut myös jotain töykeää, kuten “pidä huoli omista asioistasi”, mutta tytön viimeinen heitto sai Nevadan naurahtamaan.
Nevada kohotti katseensa ja näki Carmen Kingin, kolmasluokkalaisen. Carmen oli pitkä kaunis nainen, mutta Nevada ei jaksanut luoda tekohymyä huulilleen häntä varten.
Hän vain paransi ryhtiään ja kohotti kysyvästi kulmiaan.
Ainakin Carmen oli herättänyt hänen mielenkiinnon.
“Presidenttinä olo ei olisi loppujenlopuksi mukavaa - ainakaan minulle”, Nevada sanoi. “Opiskelen itseäni enkä muita varten. Jos olisin presidentti, aiheuttaisin mielipiteilläni niin paljon eripuraa, että minut varmaan syöstäisiin vallasta. Tosin minkäs sille voi - kaikki eivät kestä kauniita naisia jotka ovat viisaampia kuin he.”
Nevada ei välittänyt siitä, että hänen omat sanansa oikein tihkuivat narsismia. Hän vain katsoi Carmenia suoraan silmiin.
Kyllä hän oli tajunnut, että Carmen vitsaili, mutta vitsi sinäänsä ei ollut ollut hauska. Häntä oli naurattanut enemmän luokkalaisen loppukommentti, joka oli ilmeisesti pitänyt lieventää ensimmäisen lauseen “kovuutta”.
Nevadan mielestä oli söpöä, että jotkut viitsivät korjata omia sanojaan. Hän itse ei koskaan vaivautunut tekemään niin. Hän ei edes yrittänyt kuulostaa mukavalta.
Carmen kysyi, mitä hän kuunteli, joten Nevada ojensi toista nappikuuloketta silmiään pyöräyttäen. Jos Carmen ottaisi sen vastaan, Nevada kumartuisi hänen puoleensa niin, että hän ylettyisi kuuntelemaan. Kuulokkeista soi parhaillaan OneRepublicin Counting Stars.
“Kuuntelen yleensä opiskellessani klassista, mutta tämä on sen verran rauhallinen biisi, että pystyy keskittymään”, Nevada selvensi. “Entä sinä? Et näytä ihan pop-fanilta. Ei sillä, että se olisi huono juttu. Ainakin sinulla on vaatetyyli - se on siistiä.”
Se oli selvä kehu, mutta Nevadan äänensävy pysyi edelleen välinpitämättömältä, joten se kuulosti enemmänkin huomautukselta kuin ystävälliseltä kommentilta.
Kun Carmen mainitsi sauhut, Nevada kohautti vain hartioitaan ja pakkasi nopeasti kirjat laukkuunsa.
Carmen ei selvästi ollut mikään vinkkien ymmärtäjä, sillä kuulokkeet ja kirjat yleensä kertoivat siitä, ettei toinen ollut juttelutuulella. Mutta kerta kun Carmen oli kuitenkin tehnyt virheen ja tullut juttelemaan, Nevada antoi asian olla.
“Sauhut kyllä kelpaisi”, hän vastasi, “rentouttavat hermoja.”
Nevada ei polttanut aktiivisesti, mutta koska hän oli ollut nuorempana hieman rasavilli ja kapinoiva, hän oli tietenkin myös ottanut sauhun jos muutamankin. Ollessaan äärimmäisen stressaantunut, ahdistunut tai ärsyyntynyt, Nevadalla oli tapana polttaa.
Jos Carmen tarjoaisi, Nevada ei tietenkään kieltäytyisi.
Sen takia hän päätti seurata naista sen kummempia kyselemättä.

Nimi: Crona

11.03.2018 13:44
Falcon Hawk - Protos

Falcon loikoili sängyllään pyöritellen kädessään syöpäkäärylettä ja sytkäriä. Hänen himoitseva katseensa seurasi tarkkaan sormiensa liikkeitä. Jostain päättömästä syystä poju oli päättänyt testata rajojaan, ja leikitellä halujensa kanssa. Ehkäpä ajatus oli tullut esiin tylsistyneisyyden hämäristä nurkista. Falcon kurtisteli kulmiaan. Leikki taisi kuitenkin olla alusta asti menetetty. Tiesihän nyt poika itsekin häviävänsä oman pelinsä. Savuke suuntasi nopealla liikkellä siististi huulille, ja sytkäristä välähti liekki. Huoneen valtasi lähes saman tien pistävä, savuinen tuoksu. Falcon kieltämättä täysin häikäilemättömästi juuri sytytti savukkeen sisätiloissa, omassa huoneessaan. Kaiken laittomuuden ja sääntöjen vastaisuuden lomassa Falcon aina löysi tien livistää rajojen tieltä. Toisaalta koulun henkilökunta oli vain saattanut luovuttaa Falconin kanssa, sillä olihan hän nyt aika rasavilli jota ei noin vain koulun säännökset kesyttänyt. Antaa siis pojan sitten pössytellä huoneessaan, mikäli se säästäisi koulun laajemman skaalan vahingoilta.
Siinä poika hönki sisäänsä tappavaa euforiaa, ja pohdiskeli. Falcon oli saanut uuden kämppiksen, johon hän ei ollut vielä sen kummemmin ehtinyt tutustua. Hän ei ainakaan myöntäisi olevansa kiinnostunut, mutta olisihan se ihan mukavaa tietää minkälaisen örrimöykyn kanssa poju tulisi jakamaan elämänsä. Parhaimmassa tapauksessa henkilö olisi joko Falconin kaltainen vapaa sielu. Myös omaan elämäänsä keskittyvä, epäkiinnostunut angstinuori menisi. Ketään hyssyttelevää nipottajaa, tai sitten ylikiimaista homoseksuaalia ei Falcon tähän huoneeseen haluaisi. Falcon huokaisi, ja tumppasi tupakkansa jämät sängyn vierellä olevaan pöytään. Pöytään jäi ilkeä musta merkki. Huoneeseen jäi vahvasti vielä leijumaan aromaattinen tuoksu, joka varmasti tuoksuisi muuallakin Protoksessa. Falcon otti paremman asennon sängyllään. Hän tunsi olonsa yllättävän väsyneeksi, eikä mennyt kauaakaan kunnes uni valloitti nuorukaisen mielen.

//Pääsee Xavier herättämään Falconin oikein yllätyksellisesti ;;))

Nimi: Vesisika

10.03.2018 19:34
Frederik Steel - Piha

Frederikillä ei oikeastaan ollut mitään muuta virkaa kuin vain katsoa Oliveria. Häntä alkoi hieman väsyttää, mutta nyt jos milloin miehellä oli tilaisuus saada lisää tietoa tuosta pyöreästä ihmispullasta.
"Niinpä niin", vihreätukkainen murahti ääni matalana. Hän ei ollut koskaan käsittänyt miksi jotain väriä piti suosia ehdottomasti yli muiden. Totta kai Freddy piti vihreästä, mutta ei se edelleenkään ollut mitenkään erityinen verrattuna muihin. Ihmiset olivat eri asia- heistä joko piti tai ei luonteenpiirteistä johtuen, mutta se olikin ymmärrettävää.
Hujoppi kohautti olkiaan ja verrytteli paikkojaan hieman uupuneena. Hänenkin mieleensä heräsi kysymyksiä. "Mainitsit aikaisemmin, että menneisyytesi ajoi sinut semmoiseksi mikä olet juuri nyt... Mikä siis on sinun tarinasi?" Frederik virnisti.

Nimi: Cassie

09.03.2018 21:02
Carmen King ~ Koulun piha

Carmen käveli rennosti kohti koulua tarkoituksenaan mennä sen nurkan taakse tupakalle. Pienet vieroitusoireet kaivelivat jo hänen mieltään tehden olon levottomaksi ja - vaikkei se ollut ollenkaan Carmenin tapaista - hermostuneeksi. Tyttö tähysteli ympäriinsä etsien jotakin mielenkiintoista matkaltaan, mutta maahan littaantuneen purkan lisäksi hän ei löytänyt paljonkaan silmäniloa.
Hän oli pukeutunut mustakultaisiin haaremihousuihinsa, neuletakkiin ja toppiin, joka oli niin väljä, että hän oli saanut siitä varoittavan kommentin rehtorilta, kun oli kulkenut kyseisen kaljupään ohi. Korujakin hän oli asukokonaisuuteensa tunkenut, pronssisen riipuksen ja hapsukorun kaulaansa, käsiinsä muutaman renkaan ja korviinsa niin ikään renkaat. Blondatut hiukset pysyivät miljoonalla erivärisellä pinnillä suhteellisen sekavalla nutturalla, jonka Carmen oli viimeistään sekoittanut silloin, kun otti päiväunet kampauksensa kanssa.
Nuori nainen oli puolimatkassa asuntolaltaan koululle kun huomasi tumman tytön vallanneen yhden kävelytien viereisistä penkeistä. Carmenilta kesti hetken muistaa, kuka oli kyseessä, sillä he eivät asuneet samassa rakennuksessa, mutta lopulta hänen rauhattomiin ajatuksiinsa pälkähti nimi "Nevada".
He olivat samalla luokalla ja Carmen hieman moitti itseään siitä, ettei ollut tajunnut sekuntia tai paria aiemmin, kehen oli sattunut törmäämään. Olihan hän toki joskus vuosi sitten katsonut Nevadaa sillä silmällä, muttei ollut uskaltanut ottaa ensimmäistä askelta, koska ei tiennyt Nevadan suuntautumisesta tai käyttäytymisestä. Nyt Carmen oli kuitenkin itsevarmempi, joten hän pysähtyi mustahiuksisen viereen hymyillen leppoisasti.
"Presidentiksikö opiskelet?" hän letkautti ja tajusi sitten, että vitsi oli kuullostanut paljon hauskemmalta hänen päässään, joten blondi koetti nopeasti selittää: "Koska... pressat tietää kaiken..." Hän heilautti kättään lähinnä viestiäkseen, että Nevada voisi unohtaa, mitä oli juuri sanonut.
"Mitä kuuntelet?" Carmen aloitti uudelleen, vilkaisten luokkatoverinsa kuulokkeita. Uutta musiikkia olisi hauska löytää vaikka Carmen varmaan mieluiten pitäytyisikin omissa suosikeissaan. Hetken hiljaisuuden jälkeen savukkeet iskivät jälleen hänen mieleensä ja tyttö hymyili leveästi.
"Sä näytät siltä, että tarviit sauhut", hän kommentoi, mutta hänen äänensä oli neutraalin sijaan kutsuva. Hujoppi otti askeleen kohti koulua katse yhä Nevadassa, nyökäten hieman päällään kuin pyytääkseen toista seuraamaan.

Nimi: Caca

09.03.2018 18:43
Mia Dorsley - koulun käytävä

Nuori nainen huomasi opettaja Thaddeus Hamiltonin kävelemässä käytävällä. Mia lyhensi askeliaan ja rauhoitti kävelyään rennommaksi pitäen ruskean katseensa koulun opettajassa. Mia puhalsi otsatukkaansa niin, että se pöllähti hiukan paremmin hänen kasvoilleen. Vaaleanruskean tukan omaavalla opettajalla ei näyttänyt olevan kiire mihinkään - tai niin Mia ainakin luuli. Ei sen puoleen kiire ollut Miallakaan, ainakaan tällä hetkellä, kun välituntia olisi vielä rutkasti jäljellä. Ehkä sitä pitäisi kehittää lopuksi välitunniksi jotain ajanvietettä.

Nimi: Data

09.03.2018 17:27
Naelah “Nevada” Larson - Koulun piha

Isokokoinen mustahiuksinen nainen kirosi hiljaa itsekseen kävellessään koulun pihalla. Hän roikotti toisessa kädessään koululaukkuaan, joka oli auki.
Nevada, tai läheisille tuttu Nova, kopsutteli menemään korkkareillaan. Hän etsi katseellaaan penkkiä, jolle voisi istahtaa. Hänen huoneessaan oli ollut niin kuuma, että hänen juuri valmiiksi tulleet huippumuodikkaat vaatteet olisivat kastuneet hikeen, joten hän oli päättänyt mennä ulos opiskelemaan.
Nevadalle oli sanottu useita kertoja, että hänen pitäisi ottaa taukoa ja rentoutua hieman. Nevada oli kuitenkin tottunut opiskelemaan - ja sen hän oli myös kirosanojen kera kertonut urputtajille.
Kun hän lopulta löysi penkin, hän istuutui sille ja levitti kaikki koulukirjansa viereisille paikoilleen niin, ettei kukaan vahingossakaan istuisi hänen luokseen juttelemaan.
Nevada ei ollut epäsosiaalinen - hän itseasiassa tutustui mielellään uusiin ihmisiin - mutta hänen ihmismittarinsa siltä päivältä oli mennyt täyteen. Hän ei enää jaksanut niitä vähä-älyisiä inisijöitä, jotka eivät ymmärtäneet mistään muusta kuin juhlimisesta.
Tietenkin Nevada suostui juttelemaan jollekulle, joka ei olisi täysi mäntti. Hänen porukkansa oli mennyt johonkin bileisiin, johon Nevadakin oli kutsuttu. Hän oli kuitenkin päättänyt jäädä yksin mököttämään ja opiskelemaan, joka vain kasvatti hänen vihaista mielialaansa.
Ja niinpä Nevada etsi itselleen hyvän asennon tuolilta, otti äidinkielen kirjat esille ja alkoi pänttäämään kuin mikäkin hikke. Hän laittoi mustat hiukset kasvojensa eteen, ettei ohikulkijat näkisi niin selvästi hänen kaksoisleukaansa. Nevada oli sinut oman vartalonsa kanssa - hän itseasiassa rakasti itseään enemmän kuin mitään muuta, mutta kaksoisleuan hän olisi mielellään vaihtanut johonkin muuhun sillä hetkellä.
Nevada laittoi toisen nappikuulokkeen korvalleen ja alkoi hiljaa laulamaan Spotify-listaltaan tulevaa kappaletta samalla, kun luki pienen pientä mustaa tekstiä kirjan sivuilla.

Nimi: pixeli

08.03.2018 22:18
Lucian Faraday -kuvisluokka

Lucian jutteli kavereilleen, mutta he hiljenivät Juniperin tervehtiessä oppilaita ja alkaessa selittämään tunnin aihetta. Lucian tiesi sen jo, joten hän selaili puhelintaan kuunnellen vain puolella korvalla. Juniperin saatua selitettyä aihe kaikille juuria myöten ja hänen vielä vastattuaan muutamaan kysymykseen sai aloittaa työskentelyn. Lucian kavereineen jättäytyi viimeisten joukkoon paperien ja muiden tarvikkeiden haussa. He eivät halunneet joutua ryysikseen, joka syntyi väkisinkin, vaikka oppilaita ei ollutkaan mitään yletöntä määrää. Lucian haki luonnostelupaperin ja ryhtyi suunnittelemaan mitä piirtäisi. Nuorukainen ei ollut mitenkään erikoinen piirtäjä, mutta omasta mielestään tarpeeksi hyvä. Hänen kavereitaan ei juurikaan kiinnostanut kuvi, joten he enemmänkin juttelivat. Kyllä Luciankin vastaili välillä kavereidensa kysymyksiin tai yhtyi heidän nauruunsa jostakin asiasta, mutta hänestä kuvis oli suht kivaa ja siitä olisi helppo saada kohtuu hyvä arvosana. Viimein Lucian oli saanut luonnosteltua paperille FMX-pyörän, enää Lucianin piti piirtää jotain mitä hän inhosi.
"Onko pakko piirtää joku mitä inhoaa tai joku negatiivinen asia. Ku mä en keksi mitään" nuorukainen huusi luokan perältä Juniperille. Muutama muukin oppilas keksittyi enemmän työstä valittamiseen kuin sen tekemiseen, mutta sitten oli niitä jotka olivat melkein henkeen ja vereen asti mukana ja niitä Lucian uskoi Juniperin ihailevan ja ehkä suosivan, vaikka nuorukainen oli kyllä saanut Juniperistä sellaisen kuvan, ettei tämä tainnut liioin jaotella oppilaita suosikkeihin ja tavallisiin. Lucianin kaverit olivat piirtäneet leikillä viinapullot lempiasioikseen, joita nuorukainen kommentoi lähinnä huvittuneella naurahduksella. Sitten toinen näytti kuvan tämän lukion opiskelijatytöstä ja he haukkuivat häntä, joillakin sanoilla. Lucian myöntäili heidän sanojaan ja keskittyi sitten taas työhönsä.

Nimi: Cualacino

08.03.2018 20:33
Thaddeus Hamilton - koulun käytävä

Thatch oli suuntaamassa kohti opettajanhuonetta napatakseen mukaansa papereita, jotka hän oli sinne unohtanut. Monistetut runot olivat jääneet kahvipöydälle silloin kun Thaddeus oli joutunut kiirehtimään pitämään tuntia. Onneksi niitä tarvittiin vasta seuraavan ryhmän kanssa. Mies käveli rauhallisin askelin, sillä välituntia oli vielä reilusti jäljellä. Hänellä olisi paljon aikaa ennen kuin oppilaat tulvisivat taas hänen luokkaansa.

Thaddeus oli oikeastaan innoissaan tulevasta tunnista. Kyseessä oli valinnainen kirjallisuuden kurssi, jolloin Thatch pääsi opettamaan ominta alaansa. Jos vain oppilaat jaksaisivat keskittyä tunnilla, kaikki olisi hyvin. Kuitenkin ensin hänen olisi hommattava kurssin materiaali käsiinsä. Se oli Thaddeuksen ykkösprioriteetti ennen kuin hänen mielensä lähtisi harhailemaan yhtään minnekään muualle.

Nimi: Caca

08.03.2018 20:13
Mia Dorsley - Käytävä

Nainen käveli rentoon tahtiin koulun käytävällä. Hän oli ollut laittanut hiuksensa siististi ponihännälle, mutta oli avannut ne hetki sitten. Mia ei tykännyt paljoakaan pitää hiuksiaan kiinni, muttei kuitenkaan halunnut päästää pitkiä hiuksiaan sojottamaan minne sattuu. Nainen haroi hiuksiaan ja sujautti hiuslenkin ranteeseensa. Mia lisäsi jalkoihinsa hieman vauhtia ja pidensi pienesti askeliaan antaen käsiensä heilua kävelyn tahtiin sivuilla.

Nimi: Data

08.03.2018 13:45
Juan "Javier" Sevilla

Latinopoika nyökkäili hyväksyvästi American kysyessä, tykkääkö hän myös Star Warsista.
"Joo, tykkään", hän sanoi, "meille on tulossa nyt kunnon leffamaratoni."
Javier virnisti Americalle hyväntuulisena, mutta sanoi pian: "Mun täytyy käydä tekemässä yksi juttu, joten nähdään asunnossa. Jutellaan siellä sitten enemmän."
Sen kummempia moikkaamatta Javier lähti talsimaan kohti koulurakennusta. Hän oli juuri muistanut erään asian, minkä hän oli unohtanut aikaisemmin.

Nimi: Riku

07.03.2018 18:15
America Jackson - Piha

"Maratooni kuulostaisi hyvälle", America totesi ja katsoi rikkinäisiä kenkiään.
"Tykkäätkö muuten Star Warsista? Voitais kattoa sitäkin. Ja ehkä syödä jotain herkkuja yms.", poika keksi katse Star Wars rannekellossaan. Juan vaikutti kivalta pojalta, vaikka he eivät ikinä oikeen olleet jutelleet. Mistäköhän se johtui? America ei ikinä ole ollut kovinkaan ujo.

Nimi: Data

06.03.2018 19:56
Oliver Waldgrave - Piha

Joku, joka olisi vähänkin tiukempi tai helposti ärsyytyvämpi kuin Oliver, olisi varmaankin jo suuttunut Frederikille. Mutta koska kyseessä oli tämä kyseinen kiharatukkainen, tukeva, aina hymyilevä ja leppoisalta näyttävä Oliver, ei kaksikon välillä ollut minkäänlaista kitkaa.
Oliver itseasiassa otti Frederikin sanat huumorilla. Olipa kyseessä sitten hänen lapsellisuutensa tai sinisilmäisyytensä, Oliver ei nähnyt Frederikissä mitään vikaa.
Oliver ystävystyi helposti muihin ihmisiin - se oli huomattu jo aikaisemmin. Hän ajatteli jatkuvasti Rubenia ja tulevaa elokuvailtaa, sekä mukavaa Juliaa ja nättiä Sebastiania. Vaikka Frederik nyt oli sellainen kuin oli, Oliver silti onnistui ajattelemaan, että heistäkin tulisi kavereita.
Hän naurahti nuorukaisen sanoille. “Hyvä. Minä vain satun sanomaan kaiken, minkä ajattelen, enkä kuorruta sanojani sokerilla.”
Frederikin haroessa hiuksiaan Oliver naurahti.
“Olisihan se pitänyt arvata”, hän sanoi, “vihreä, vai? Se on hieno väri. Mä pidän violetista.”
Hän mietti hetken seuraavaa kysymystään. “No entä… mistä pidät eniten? Niin kuin mitä teet mielelläsi vapaa-ajalla? Sori muuten, että kyselen kokoajan. Joskus on vain kivempi puhua tylsistä asioista.”

Nimi: Vesisika

05.03.2018 15:14
Frederik Steel - Piha

"Enpä ihan heti uskoisi että lähtisit sanallisesti minua loukkaamaan", Frederik tokaisi. Oliver ei ainakaan juuri sillä hetkellä vaikuttanut mitenkään erityisen hermostuneelta tai hyökkäävältä... Ei sillä, että hujoppi olisi tuntenut Oliveria erityisen hyvin, mutta tähän asti keräämiensä tietojen avulla nuorikko luotti siihen että oli oikeassa ja kiharatukkainen pullero haki Frederikistä pikemminkin ystävää kuin vihollista.
Vihreätukka hymähti toisen pojan kysymykselle ja haroi hiuksiaan luisevilla sormillaan. "Mitäs luulet?" vihreä oli hauska väri ja Frederik oli juuri sillä hetkellä mieltynyt siihen oikein paljon. Ei hujopilla ollut mitään tiettyä väriä mitä mielsi yli muiden, mutta saisipahan Oliver kunnollisen vastauksen.
"Entä sinun?" ei Freddyä kauheasti toisten lempivärit kiinnostanut, kohteliaisuuttaanhan nuori mies pullerolta kysyi.

Nimi: Data

05.03.2018 12:06
Oliver Waldgrave - Piha

Nuorukaista nolotti hieman sanansa. Sanottiin, että kavereiden keskuudessa ei nolota, mutta Oliverilla se oli osa luonnetta. Hän sanoi aina jotain, mikä loi väärinymmärryksiä, mikä ajoi siihen, että Oliveria nolotti. Se oli hänelle kuin päivärutiini, josta ei päästy irti.
Oliverin jo valmiiksi haurasta itsetuntoa kolkutti tämän takia. Hän ei pitänyt siitä, ettei voinut olla huoleton ja hauska teini kuten kaikki muutkin.
Kiharatukka hymyili hieman Frederikin sanoille. "No, kunhan ymmärrät, etten yrittänyt haukkua."
Oliveria oli sanottu psykopaatiksi useammankin kerran. Hän ei kuitenkaan maininnut siitä, sillä vaikka Oliver olikin avoin, hän ei suostunut puhumaan menneisyydestään muiden kanssa.
"No, ei nyt ehkä kaikkia... Mutta suurimmaksi osaksi", Oliver korjasi hieman häpeissään, mutta virnisti sitten. "No öö... entä mikä on lempivärisi?"

Nimi: Vesisika

05.03.2018 08:22
Frederik Steel - Piha

Psykopaatilta? Frederik naurahti hieman ja sivuutti toteamuksen vain virneellä mikä ei kieltänyt tai myöntänyt mitään. Psykopaattisia piirteitä ehkä, mutta ei Freddyä miksikään Ted Bundyksi voinut kutsua.
"Ensimmäinen kerta tuokin, kun minua sanotaan psykopaatiksi", hujoppi pudisti päätään ja silminnähden nautti Oliverin häkeltyneestä olotilasta ja sanojen tuomasta häpeästä. Mustatukka ei todellakaan miettinyt sanojaan ennen kuin puhui.
"Ei siihen kauheasti arvaamista tarvinnut", nuorikko totesi ja kirosi hiljaa sisäisesti. Kissan puolelta oli mennyt oikein, mutta Freddy ei olut osannut laskea mahdollisuutta "kaikista eläimistä". Se oli ala-asteelaisen perusvastaus ja Oliverin piirteisiin sopiva- naiivi.
"Ai kaikkia? No siinä on todella paljon rakastettavaa."

©2018 School in California - suntuubi.com