Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Roolipeli

*Pääset asuintiloihin ja huomaat oppilaita vitsailemassa keskenään, istumassa rennosti sohvilla ja osa on lähtemässä viettämään iltaa kaupunkiin. Tunnelmallista!*

Roolipeli löytyy alhaalta. Muisteleppa mieleesi roolipelin säännöt täältä niin olet valmis pelaamaan! Chatissa voitte jutella niitä näitä, kiroilla ja jutella IRL-elämästä. Älkää ilmoittako chatissa tärkeistä asioista (vieraskirjassa on paikka niille) älkääkä roolipelatko. Kiitos! Poikkeuksena sääntöön jos ylläpito on niin kilttiä ja paikalla, että suostuu tekemään asiat myös chatti-ilmoituksen kautta.

Kesätapahtuman 2018 roolipeliin! -->

Kesätapahtuman pikaroolipeliin -->


Sää ja tilanne

Sää: Ulkoilma liikkuu 15°C-20°C välissä, pienoinen lämmin tuulenvire käy. Taivaalla lipuu muutama harmiton pilvenhattara.

Tilanne: Ei tilanteita

Kerhojen roolipeliin

Roolipeli  << <  2  3  4  5  6  7  8  > >>  [ Kirjoita ]

Nimi: Cualacino

13.04.2018 17:59
Vanessa Bailey - koulun piha

Vanessa hymyili ystävällisesti pojalle, joka istahti portaalle kehotuksen seurauksena. Hän vilkaisi piirrostaan samalla kun hän huomasi pojan katseen ajautuvan siihen. Vanessa henkäisi hieman hämillään, sillä yllättäen keskeneräinen piirros ei tuntunut siltä, että sitä voisi esitellä koko maailmalle. Punatukkainen tyttö käänsi vihkonsa toisin päin sylissään vaalean pojan esittäytyessä. Vihreät silmät löysivät tiensä pojan kasvoille Vanessan rekisteröidessä toisen nimen. Zayn vaikutti mukavalta ihmiseltä. Toisin kuin Vivecaksi esittäytynyt tyttö, Zayn tuntui avoimelta ja rennolta. Toisaalta kummankaan luonteella ei ollut Vanessan mielestä väliä. Vaikka molemmat olivat olleet vain vähän aikaa Vanessan luona, hän silti piti kumpaisestakin.
”Olen Vanessa”, punatukka esittäytyi vuorostaan. Hänen lempeässä, rauhallisessa äänessä oli suuri ero verrattuna Vivecan ehkä jopa hyökkäävään äänensävyyn.

Nimi: Riku

13.04.2018 17:19
Viveca Cooper - koulun piha

Zeyn oli siis pojan nimi, Viveca mietti kulmaansa nostaen. Tytön teki mieli sihistä, että mitä hänen nimensä hänelle kuului, mutta vastasi vastahakoisesti.
"Viveca", hän sanoi melkein murhaavasti. Hänkin laskeutui istumaan portaalle, vaikka kukaan ei häntä siihen kehoittanutkaan. Tämähän oli kaikkien yhteinen porras, hän ajatteli ärsyttävästi. Punahiuksisen hakkaamista hän ei edes harkitsisi, mutta Zayn ärsytti häntä erittäin oudolla tavalla. Kaikesta huolimatta häntä kiinnosti punahiuksisen tytön nimi.

Nimi: Unisieppari

13.04.2018 17:11
Zayn Engelhart ~ Koulun piha

Ruskeahiuksinen tyttö ei vaikuttanut järin iloiselta siitä, että Zayn uskaltautui kysymään seuraan liittymisestä, mutta ei kuitenkaan sanonut mitään, vaikka hieman näyttikin siltä että olisi ehkä jopa halunnut sanoa jotain. Punahiuksinen sen sijaan hymyili pehmeästi ja tarjosi istumapaikkaa kiviseltä portaalta, johon blondi nyökkäsi hymyillen ja istahti kuin istahtikin kyseiselle paikalle. Hän vilkaisi uteliaana tytön lehtiötä, nähdäkseen mielenkiintoisen luonnoksen olennosta, jollaista ei ennen ollut nähnyt. Zayn ei kuitenkaan vaivautunut kysymään punapäältä, mikä olento oli, sillä oli ilmeisesti aikaisemmin brunetellekin maininnut, ettei tiedä, ja tuskin vastaus näinkin lyhyessä ajassa muuttuisi. Sen sijaan hän päätti lähteä utelemaan kaksikolta nimiä, jotta saisi painettua tytöt paremmin mieleensä. Ja olihan se hieman outoa jutella ihmisten kanssa, joiden nimiä ei tiennyt.
"Keitä olette? Minä olen Zayn", blondi hymähti.

Nimi: Cualacino

13.04.2018 16:50
Vanessa Bailey - koulun piha

Punatukka ei sanonut mitään toisen vastatessa hänen kysymykseensä. Hän ei kokenut oloaan loukkaantuneeksi vaikka toinen olikin niin torjuva hänen tarjoustaan kohden. Vanessa kuitenkin arveli, ettei toinen tarkoituksella näyttäytynyt hänelle vahvaluontoisena. Tyttö selkeästi näytti sellaiselta, joka saisi monen kunnioituksen tavalla tai toisella, mutta Vanessa ei kiinnittänyt näihin piirteisiin huomiota. Hän kohteli jokaista ihmistä samalla tasaisella kohteliaisuudella. Paikalle sattunut tyttö ei todellakaan ollut poikkeus.

Kun paikalle ilmestyi vielä yksi henkilö lisää, Vanessa jätti piirroksensa jälleen huomiotta. Paikalle ilmestynyt nuorukainen sai Nessieltä samanlaisen pehmeän hymyn tervehdykseksi. Toisen kysyessä seuraan liittymisestä punatukka nyökkäsi.
“Toki. Istu siihen vaan jos haluat,” Vanessa sanoi taputtaen porrasta vierellään. Hän oli yllättävän avoin verrattuna siihen, että muut eivät oikeastaan yleensä pitäneet hänestä. Toisaalta Vanessa oli salaisesti innoissaan siitä, että kaksi ihmistä oli uskaltautunut puhumaan hänelle. Toiset eivät tosin olleet törmänneet Vanessan omituiseen puoleen, josta oli esillä pientä esimakua hänen piirrustusvihossaan. Tämän omituisuuden tähden ihmiset eivät usein lähestyneet häntä. Nyt kuitenkin hänellä oli seuraa, mikä sai hänet tuntemaan pienen ilon tunteen.

Nimi: Riku

13.04.2018 16:19
Viveca Cooper - koulun piha

Viveca katsoi tyttöä hieman kiusaantuneena. Hän vaikutti pirteältä, mutta ehkä liiankin pirteältä. Kun hän kysyi halusiko Viveca päättää otukselle nimen Viveca avasi silmänsä suuriksi. Eikö punatukkainen tyttö oikeasti näyttänyt edes pientä vihan merkkiä häntä kohtaan?
"Ömm... En oikein tiedä", Viveca sopersi. Hän kuuli pian lähestyviä askeliaan ja käänsi miltei vihaisen katseen tulijaa kohtaan. Viveca muisti pojan jostain, mutta ei antanut nimen muistamiseen omaa aikaansa. Tuija kysyi saisiko hän liittyä seuraan. Viveca olisi halunnut sanoa ei, mutta ei halunnut antaa punahiuksiselle huonoa kuvaa itsestään. Hänestä tuntui, että tytön kanssa oleminen saisi itsensä onnelliseksi. Ei hän halunnut jotain urpoa poikaa, joka jopa kyseli, että saako seuraan liittyä, mukaan keskusteluun.

Nimi: Unisieppari

13.04.2018 16:04
Zayn Engelhart ~ Koulun piha

Vaikka punahiuksinen tyttö onnistui saamaan seuraa toisesta, nyt ruskeahiuksisesta tytöstä, jonka Zayn oli ehkä nähnyt jossain kohtaa Protoksen käytävillä, vaikkei tietenkään osannut tietoaan varmaksi sanoa, ei mies aikonut keskeyttää tai vaihtaa suuntaa. Hän oli jo kerran päättänyt, että edes yrittäisi jutella toiselle, joten sen blondi myös tekisi. Ainakin yrittäisi.
Ilmeisesti punahius piirsi, tai niin mies uskalsi ainakin olettaa, kun ruskeahius kysyi toiselta, mikä paperilla oleva asia oli. Kai. Näin hän ymmärsi vielä muutamien metrien päästä. Piirtävä tyttö ei ilmeisesti osannut vastata, ja kysyi, haluaisiko ruskeahius nimetä sen, ja Zayn oletti tyttöjen olevan kaveruksia. Tosin, ei sekään estäisi häntä yrittämästä tutustua vaikka molempiin.
"Hei", mies tervehti hymyillen päästyään lähemmäs kaksikkoa, "saako liittyä seuraan?" hän kysäisi vielä kohteliaasti. Aina oli hyvä varmistaa ja kysyä, ennen kuin teki mitään. Vaikka ei Zayn itse olettanut, että häneltä koskaan moista kysyttäisiin- ja jos kysyttäisiinkin, niin vastaus todennäköisesti olisi aina kyllä-, niin ei sitä tiedä jos joku vaikka arvostaisi. Ja eihän se olisi välttämättä kivaa, jos jostain syystä epämieluisaa seuraa vain ilmestyisi jostain kysymättä.

Nimi: Cualacino

13.04.2018 15:37
Vanessa Bailey - koulun piha

Kun Vanessa tunsi kosketuksen olkapäällään, hän ei edes hätkähtänyt tilanteen yllättävyydestä huolimatta. Tyttö vain vilkaisi paikalle ajautunutta sielua, suoden tälle pikaisen mutta silti valoisan hymyn ennen kuin palasi vetelemään viivoja paperille samalla kun tuo tivasi Vanessan piirtämän otuksen lajia. Tätä kysymystään tuumatessa Nessie kurtisti kulmiaan hieman.
“En oikeastaan tiedä,” hän mutisi, nostaen sitten katseensa takaisin blondiin. Huolimatta toisen kovasta olemuksesta, Vanessa hymyili toiselle utuisen itsevarmasti, jatkaen sitten kuuluvammalla äänellä. “En ole vielä päättänyt.” Vanessa palasi vielä uudelleen piiroksensa pariin.
“Haluatko nimetä sen?” Vanessa kysyi toiselta muutaman sekunnin päästä. Kysymys saattoi tuntua hieman oudolta, sillä eihän punatukka tuntenut paikalle pölähtänyttä ihmistä lainkaan, saati sitten edes tiennyt tuon nimeä. Lajinnimeämisapua kysyttin usein ystäviltä, ei ventovierailta. Vanessalla tosin ei ollut ystäviä, saatika paljoakaan kokemusta sosiaalisesta kanssakäymisestä, joten ei ollut mikään ihme, että tyttö saattoi päästää suustaan jotain enemmän tai vähemmän outoa. Se oli vain hänen tyylinsä.

Nimi: Riku

13.04.2018 15:16
Viveca Cooper - koulun piha

Viveca huomasi kauniin, punahiuksisen tytön lähellään, joka piirsi vihkoonsa jotain. Vivecan päänsärky väistyi äkkiä uteliaisuuden tielle. Ulkoilma oli saanut kaiken ärtyisyyden tytöstä pois, eikä hänen tehnyt mieli hakata ketään. Se oli melko harvinaista. Viveca otti muutaman askeleen lähemmäs tyttöä niin, että hän pystyisi koskettamaan tuon olkapäätä juuri ja juuri kohoittaessaan kätensä. Hän katsoi piirrustusta tytön olan yli. Se oli hieman outo, mutta samalla kaunis. Viveca nosti toista kulmaansa ihmetellen.
"Mikä se on?" hän kysyi punahiuksiselta kuulostaen ehkä hieman vihaiselta. Se oli vain Vivecan normaali ääni.

Nimi: Unisieppari

13.04.2018 15:07
Zayn Engelhart ~ Koulun piha

Zayn kuljeskeli päämäärättömänä Apollonin pihalla. Alunperin nuorukaisella olisi pitänyt olla piakkoin alkava lapsenvahtikeikka, mutta koska kaksoset olivat yllättäen saaneet mahataudin, oli näiden äiti ilmoittanut keikan olevan peruttu. Ei sillä, mieluummin mies vältteli mahatautia kuin olisi mennyt siivoamaan oksennuksia, mutta nyt hänellä vain oli erittäin tylsää. Ehkäpä miehen pitäisi mennä lenkille tai vain takaisin huoneeseensa harjoittamaan soittotaitojaan. Tosin, oli Zayn jo aika paljon kuluneen viikon aikana kitaransa kanssa aikaa viettänyt, joten ehkä olisi ihan hyvä tehdä jotain tavallisesta poikkeavaa. Juoksulenkki ei kuitenkaan kuulostanut pahalta, mutta blondilla sattui olemaan farkut jalassa, joiden kanssa ei välttämättä olisi ihan paras idea lähteä liikkumaan. Oi voi. Ehkä hänen pitäisi vain olla jossain, ja vaikka tutustua uusiin ihmisiin, kun ei nyt muutakaan tekemistä sille hetkelle ollut. Vaikka eipä Zaynilla mitenkään erityisen paljon aikaa enää olisi kouluvuotensa kanssa: vielä muutama kuukausi, niin mies valmistuisi ja lähtisi todennäköisesti erittäin pian sen jälkeen vaeltelemaan. Jokin uudessa- tai no, uudessa kuin uudessa, olihan hän täällä jo ainakin pari kuukautta ollut-, koulussa kuitenkin veti puoleensa. Tiedä sitten mikä tämä kyseinen asia oli, sillä blondilla itsellään ei ollut asiasta mitään ymmärrystä. Hän pudisteli itsekseen päätään, ja päätti hetkeksi lopettaa koulun ajattelemisen, hänhän jo käytännössä asui siellä, niin ei sen ajattelunkaan tarvitsisi tunkea juuri nyt ajatuksiinsa. Nyt Zayn vilkuili ympärilleen, todeten koulun pihalla olevan ehkä kourallisen tai toisenkin verran ihmisiä, jotka joko olivat yksin, tai vaihtoehtoisesti porukan kanssa, ja näistä mies päätti kääntyä yksinolevien puoleen. Ei sitä tietäisi, jos joku heistä olisi oikeasti yksinäinen, ja silloin Zayn tietysti yrittäisi pyrkiä kaveriksi. Ei kenenkään pitäisi olla yksin, varsinkaan sen takia, ettei vain uskalla tai muuten vain satu kohtaamaan muita kunnolla. Ja niin hän lähti kävelemään lähemmäs kiviportaita, joilla näytti olevan punahiuksinen tyttö keskittyneenä lehtiöönsä. Zayn kyllä tiedosti, että yleensä johonkin keskittyneet ihmiset harvemmin välttämättä haluaisivat seuraa, mutta alitajuntaisesti mies oli antanut uteliaisuutensa voittaa ja halusi nähdä, mihin punapää oli niin keskittynyt.

Nimi: Cualacino

13.04.2018 14:38
Vanessa Bailey - koulun piha

Punatukkainen nuori neito asteli lämpenevässä kevätilmassa koulun ulkopuolella. Hänellä ei oikeastaan ollut määränpäätä, sillä hän oli suunnannut ulos vain kauniin ilman tähden. Harvemmin hän otti aikaa pelkästään kävelemiseen. Tämä fakta harmitti Vanessaa, sillä kun hän kerran oli onnistunut raahautumaan ulos, hän tajusi kuinka paljon sitä oli oikeastaan kaivannut. Taivaalla kirskuvat linnut saivat Vanessan jollakin tapaa melankoliselle tuulelle. Haaveilija tyttö kun oli, taivaankannella kiitävät olennot saivat myös hänen ajatuksensa lentämään. Yhtäkkisen päähänpiston seurauksena Nessie kaivoi olallaan riippuvaa koululaukkua, jonka tyttö oli tyhjentänyt koulukirjoista aikaisemmin. Niiden sijaan laukku piti sisällään piirrustusvihkoa ja kyniä. Kun punatukka oli saanut nuo kaivettua käsiinsä, hän asettui istumaan läheisille kiviportaille. Vanessa avasi lehtiöstä seuraavan tyhjän sivun ja suuntasi katseensa lintuparveen, joka pyöri koulun ympärillä. Kun hän oli saanut tarpeeksensa haaveilusta, Vanessa asetti kynänsä paperille ja alkoi hahmottelemaan siihen taivaalla lentävää otusta, josta oli määrä tulla jotain liskon ja linnun risteytyksen tapaista. Ei kuitenkaan lohikäärmettä. Lohikäärmeet olivat Nessiestä kuluneita, sillä ne oltiin keksitty jo aikaa sitten. Uutta oli sen sijaan hauska luoda. Vanessa kumartui syvemmin paperinsa ylle, vieno hymy kasvoillaan. Hän pyyhkäisi kasvojensa eteen valahtaneen punaisen suortuvan korvansa taakse ohimennen.

Nimi: Riku

13.04.2018 14:16
Viveca Cooper - Koulun käytävä -> koulun piha

Viveca ei kauaa kestäny poikien seuraa vaan kyllästyi heidän puheisiinsa ja lähti llopulta paikalta. Hän oli jopa saanut pienen päänsäryn, jostain ihme syystä. Ehkä siitä, että tyttö ei ollut syönyt koko päivänä mitään. Viveca ei yhtään osannut päättää mihin menisi, vaan päätti kävellä johonkin ja katsoa mihin päätyisi. Hän käänty muutaman kerran käytävillä, jotta löytäisi itsensä vaan koulun aulasta. Hän mietti hetken. Sisällä oleminen ei ainakaan auttaisi koko ajan lisääntyvään päänsärkyyn, joten ukona oleminen saattaisi olla hyvä idea. Siellä oli silti ihmisiä ja juuri nyt Viveca ei ollut täysin varma haluaisiko hän olla ihmisten kanssa vai yksin. Päänsärky kuitenkin näytti vaan pahenevan, joten hän oli jo muutamalla askeleella koulun ovella ja avasi sen. Nyrpistäen nenäänsä ja suojaten silmiään auringolla Vivaca asteli pihalle.

Nimi: Libz

12.04.2018 14:58
Carrie (ja Rayan) Bellow – Koulun parkkipaikka->aula

//Jatkossa roolin heidät kyllä erikseen, mutta nyt tuntu järkevältä että pelailen molemmat tässä alotusroolissa yhdessä samassa tekstissä :'D



Astuin isän urheiluauton etupenkiltä ulos nostaen samalla kangaskassini olalleni, ja jäin tuijottamaan etäämpänä siintävää suurta koulurakennusta. Koulun pihalta kuului joitain vaimeita kiljahduksia ja huutoja, mutta ei niistä selvää saanut. Isä taisi papattaa Rayanille jostain säännöistä samalla kun otti molempien matkalaukut takakontista yhdessä veljeni kanssa. Annoin katseeni lipua hitaasti puista ja ihmisitä koulurakennuksen ja kaiken mahdollisen väillä, mitä ensimmäisenä näköaistini nyt sattuivatkaan havaitsemaan.
”Hei?” Ray tiuskaisi melko kireään äänensävyyn ja tönäisi minua olkapäähän. Havahduin ja otin muutaman tasapainottavan askeleen tönäisyn voimasta johtuen. Pudistin päätäni pienesti ja käänsin kulmat kurtussa katseeni itse tönäisijään, joka puolestaan katsoi minua omat kulmakarvansa koholla käsi viitaten isään päin. Aivan. ”Hei hei nyt rakas tyttöseni. Muista että voit soittaa ihan milloin vain ja että me voidaan äidin kanssa tulla hakemaan sinut pois täältä jos haluat. Kyllä me joku ei-sisäoppilaitoskin voidaan sinulle keksiä jos niin tahdot. Voidaan etsiä vaikka joku kuvaamataitopohjainen koulu jos haluat, kun siitä piirtämisestä tykkäsit. Eiköhän Ray pärjää täällä omillaankin.” Isän puhuminen ei tahtonut loppua. ”Kirjoittamisesta, isä”, naurahdin hieman kiusaantuneeseen sävyyn ja yritin esittää, ettei minua haitannut vaikka isä ei edelleenkään muistanut edes aihetta, josta olin ollut kiinnostunut oikeastaan jo yli 10 vuotta. Annoin tuon halata minua vastaten halaukseen itse toisen käteni kanssa, ja samalla silmäilin Rayania, joka oli kiinni puhelimessaan, täysin neutraali ilme kasvoillaan. ”Ja enköhän minä täällä pärjää”, jatkoin ja irrottauduin halauksesta hymyillen isälleni, joka mutisi jotain siitä että viime kerralla olin kyllä puhunut että haluan isona maalariksi. Se ei pitänyt paikkaansa, mutta annoin asian kuitenkan taas kerran olla. Isä käveli takaisin kuskinpuolen ovelle ja katsoi minua ylpeästi hymyillen, sitten hän astui auton ja sulki oven, kaasutellen tiehensä.
”Eipä sanonut minulle taas mitään”, Rayan totesi kävellessämme hitaasti kohti suuria pääovia parkkipaikalta. Katsahdin häneen kurtistaen otsaani ja samalla purin koko alahuultani mietteliäästi. ”Sanohan se niitä esimerkiksi että käyttäydy ja säännöistä..” minä yritin tiedostaen että en auttanut mitenkään tilannetta. Toisaalta, ei minut pitänytkään, tiesin ettei asia jaksanut vaivata Rayta mitä todennäköisimmin sen enempää. Rayan virnisti. ”Ja että jos kosken huumeisiin se hakee mut takasin kotikouluun. Ihan kun se sellasesta saisi mitenkään edes kuulla. Ei saanut ensimmäisenä tai toisena vuonnakaan.” Pyöräytin silmiäni veljeni kommentille. Olisin voinut aloittaa noin neljättä tuhannetta kertaa pyytämään, että rakas veljeni hillitsisi itsensä eikä aloittasi nyt ihan heti saman tien sekoiluaan, ei niin ylipäätään, kuin huumeidenkaan kanssa. Mutta en ollut oikein sellaista pikkusiskotyyppiä joka voisi jotenkin vaikuttaa veljeensä. Niinpä tyydyin kohtalooni ja pysyin hiljaa, keskittyen kävelemiseen.
Saavuimme portaille, joiden päässä komeilivat suurehkot pääovet kouluun. ”Mä muuten otin sitten sen eri asuntolarakennuksen kuin sinä”, Ray totesi kiivetessämme portaita ylös. Olin oikeastaan jo arvannut asian vaikka emme siitä aikaisemmin olleetkaan keskustelleet, sillä tiesin että Rayan ei halunnut tuntea että vahtisin häntä, niin kuin äiti ja isä olivat minulta pyytäneet. Samassa rakennuksessa tai ei, en minä olisi oikeastaan halunnutkaan vahtia veljeäni. Tai osannut. Avasin edeltä oven Raylle ja tuo virnisti minulle niiaten perään, jolle minä puolestani pyöräytin jälleen silmiäni ja astuin sitten itse perässä sisälle. Rayan ei jäänyt paljoa ihmettelemään tai katsomaan paikkoja, vaan käveli suoraan infotiskille hakemaan omaa avaintaan sekä lukujärjestystä, ja mitä muuta infon nainen sitten antoikaan. Minä puolestani elämysten etsijänä pysähdyin siihen paikkaan ja katselin hetken ympärilleni. Ei näyttänyt pahalta ollenkaan. Oikeastaan minulle tuli jokseenkin kotoisa tunne, kun katselin ympärilleni, ja se sai pienen hymyn kohoamaan huulilleni. Vaikka olin ollut muutamissa eri kouluissa, en koskaan ollut ollut sisäoppilaitoksessa, ja suoraan sanoen tänne tulo oli jännittänyt minua hieman. Toisin kuin veljeäni, jota tuskin oli kiinnostanut tämä koulu enempää kuin mikään aikaisempikaan. Mutta nyt, pelkän aulan ansioista, jännitykseni oli jostain syystä ainakin hetkellisesti poissa.
Havahduin jälleen veljeni huhuiluun infotiskin luota ja kävelin ripein askelin tuon perään hakemaan omia asioitani.

Nimi: Unisieppari

03.04.2018 18:58
​Kaspian Lee ~ Allos huone 1 (mikä ;) siellä vilkkuu hui)

Kaspian sai loppujen lopuksi raahattua itsensä takaisin huoneeseensa, vaikka varmasti toikin mukanaan ainakin jonkinlaisen nolouden ja jopa häpeän vyöryn kävellessään takaisin huoneeseensa pyyhe yllään. Ensimmäisenä tähän tuntui reagoivan kukas muukaan kuin Cole, joka päästi maukaisun miehen sängyn suunnalta, ilmeisesti makoillessaan levollisesti Selinan sylissä. Tietenkin kissan pitäisi ottaa kaikki ilo irti lempialustastaaan kun tyttö kerran paikalla oli, ja Kaspian hieman epäili, että cornish rex suostuisi vapaaehtoisesti nousemaan siitä hetkeen.
"Mä vaihdan vaatteet päälle täällä", punapää mutisi nolona Selinalle, napaten kaapistaan ensimmäiset puhtaat vaatteensa. Yllättäen ne olleetkaan kotoisin hassujen vaatteiden kokoelmasta, vain musta t-paita ja kollarit. Kaspian yritti etsiä mahdollisimman syrjäistä paikkaa huoneestaan, jossa voisi vaihtaa vaatteensa ilman sen suurempaa häslinkiä, mutta koska Apollon ei joskus halunnut tehdä huoneista mitenkään erikoisia, piti tällaista mahdollisimman suojaisaa paikkaa puntaroida urakalla, ja lopulta mies päätti löytäneensä juuri sopivan nurkan huoneesta, jonne lähti vaatteitaan pikavauhtia vaihtamaan. Kirjaimellisesti pikavauhtia, eikä punapää enää muistanut, milloin olisi viimeksi päätynyt saamaan itsensä niin ripeästi täysiin pukeisiin. Sitten, vihdoin ja viimein, täysipukeinen Kaspian kääntyi nurkasta, ja meni Selinan ja Colen viereen sängylle istumaan.

Nimi: Trithan

03.04.2018 17:49
Selina Miralles -- Kaspianin sänky ;)

Selinalla oli outo olo, eikä nainen edes tiennyt mikä se oli tai missä. Hänelle tuli vain hämmentävä, kummallinen olo kun hän ajatteli Kaspiania. Jokin miehessä vain oli niin.. ihanaa. Äh, ei nyt sentään. Olivathan he vain ystäviä. Selina silitteli kissaa ajatuksissaan, ja katsoi samalla huoneen pimeää seinää. Mutta vaikka hän ja Kaspian olivatkin vain ystäviä, Selina tunsi silti aina kummallista kihelmöintiä vatsassaan, ja oudon kuristuksen kurkussaan. Kaikki se oli niin uutta ja kummallista, ettei Selina tiennyt mitä ajatella siitä. Toki hän oli kuullut tarinoita samanlaisista tunteista ystäviltään, jotka olivat rakastuneita, mutta eihän Selina voinut olla rakastunut. Ei hän välittänyt sellaisista asioista. Selina huokaisi sitten syvään ja käänsi katseensa kattoon. Se ei ollut yhtään sen mielenkiintoisempi, mutta eipä se juuri nyt haitannut. Kaspianilla meni pitkään suihkussa, mitäköhän mies siellä puuhasi? Pelkkä ajatus Kaspianista suihkussa sai Selinan tuntemaan taas outoja väreitä kehossaan, joten nainen yritti työntää ajatuksen pois mielestään. Hän ei pitänyt siitä, se oli pelottavaa. Pitäisiköhän Selinan vain lähteä omaan huoneeseensa nukkumaan? Ehkä.. mutta sitten hänen täytyisi olla yksin, ja se ei kuulostanut hyvältä juuri sillä hetkellä. Ehkä Kaspian antaisi Selinan nukkua täällä, joko lattialla tai sitten toisella sängyllä, vaikka se olikin paljas tällä hetkellä.

Nimi: Trithan

03.04.2018 17:48
Selina Miralles -- Kaspianin sänky ;)


Nimi: Unisieppari

03.04.2018 16:46
​Kaspian Lee ~ Allos

Matka Allokselle oli loppujen lopuksi kuitenkin yllättävän nopea, vaikka Kaspiania serkun kummallinen olotila olikin jaksanut vaivata siihen saakka, että Erin soitti Lucylle. Ilmeisesti joku heidän kissoistaan oli kipeä, eikä täten punapää enää ihmetellyt toisen hiljaisuutta. Vaikka eräänlainen epämukava olo siitä olikin jäänyt, oli se onneksi jo huuhtoutunut suurimmilta osin ehkä hieman liiankin kuuman veden mukana alas viemäriin. Miksiköhän mies edes seisoskeli vielä suihkun alla, hän olisi ollut jo muutamaa minuuttia aikaisemmin jo tarpeeksi puhtaassa kunnossa. Kaspian pudisteli itsekseen päätään, sulki hanan ja otti pyyhkeensä kuivatakseen itsensä. Ja kirosi huomatessaan jättäneensä vaatteensa johonkin suihkun ulkopuolelle. Ei tätä pisamanaamalle yleensä tapahtunut, mieluiten hän pisti aina pesutilassa vaatteensa ylle, mutta ilmeisesti nyt se oli vain onnistunut unohtumaan. Hmph. Ei asiassa kai mitään muuten olisi, mutta Kaspian ei oikein pitänyt ajatuksesta olla pitkään pyyhkeeseensä kietoutuneena, ja kaiken lisäksi Selina istuisi jossain miehen sängyllä varmaan silittäen Colea. Varsinkaan jälkimmäinen pointti ei kyllä auttanut sitten yhtään, vaan ennemminkin aiheutti punapäässä pienen paniikinomaisen reaktion vain jättäytyä suihkutilaan ja mennä vaikka takaisin suihkuun. Se olisi kuitenkin jo ihan naurettavaa, joten mies sai lopulta liikutettua itsensä huoneeseensa. Ensimmäiseksi Kaspian kuitenkin etsisi jostain vaatetta päällensä mahdollisimman nopeasti.

Nimi: Trithan

03.04.2018 16:01
Selina Miralles -- Allos

Selinan olo oli paljon parempi näin suihkun jälkeen ja kuivissa vaatteissa. Harmaat kollarit ja musta toppi olivat niin lämpimät, ja hän oli viimein saanut hiuksensa selvitettyä ja kasvonsa pestyä. Nyt Selina istui Kaspianin sängyssä kissa sylissään, ja silitteli sitä hiljaisena. Kello oli jo vaikka mitä, onneksi Kaspianilla ei ollut kämppistä juuri nyt. Mies oli nyt juuri suihkussa, mutta eiköhän hän palaisi sieltä kohtapuoliin. Selina istui nyt yksin melko pimeässä huoneessa, kuunnellen hiljaista kissan kehräystä. Cole oli kiivennyt oitis hänen syliinsä, ja nukkui siinä nyt onnellisena. Selina vilkaisi sitten kissaa, purren hiukan huultaan. Se oli niin suloinen ja lämmin. Selina kohotti sitten katseensa kissasta ja katsoi ympärilleen. Kaspianin puoli huoneesta oli niin mukava. Ja se tuoksui hyvältä, ihan Kaspianilta. Selina valui sitten seinää pitkin alas makaamaan sängylle. Cole nousi seisomaan, lopettaen kehräyksen. Se näytti loukkaantuneelta hetken, mutta päätti sitten käpertyä takaisin nukkumaan Selinan rintaa vasten. Selina huokaisi hiljaa ja silitti taas kissaa. Hän ei tiennyt mitä teki Kaspianin huoneessa, mutta jostain syystä hän ei vain halunnut olla yksin. Ei sen jälkeen, mitä juhlissa oli tapahtunut.

Nimi: Unisieppari

01.04.2018 23:29
Lulu Hewitt ~ Olohuone

Lulu oli huomaavinaan Taneshan kasvoilla jonkinlaista hämmennystä, mutta hän päätti olla mainitsematta siitä mitään, sillä kyllähän kämppäkaverilla on varmasti omat syynsä näyttää siltä. Eikä lyhyempi tytöistäkään välttämättä arvostaisi täysin, jos joku toistaiseksi vieras (tai jopa tutumpi) joka tilanteeseen kyselisi jotain, vaikka ei sitä aina niin selkeästi ulospäin näyttäisikään.
"Ovat kyllä, kolmiodraamat voisivat puolestani kokeilla olla täydessä sovussa kolmistaan ja vaikka kokeilla jonkinlaista polyamorista tai avointa suhdetta", tyttö totesi, kun gootti kertoi kolmiodraamojen olevan epäoikeudenmukaisia. Sitten hän naurahti, kun toinen lisäsi levittävänsä draamaa enemmän kuin fuckboy spermaa. Se oli ihan hauska heitto, vaikka pisamanaama itse tuskin tulisi kyseistä vertauskuvaa koskaan käyttämään. Tai no, ehkä joskus, mutta ei ainakaan ihan vielä jos milloinkaan.
Sitten Tanesha sanoi Lulua liian tärkeäksi ilkeyksiin ja uhrautui kuulemma ikävien puolien hoitamisen, ja lyhyt tyttö hihitti hieman, mutta ei ehtinyt sanoa mitään, kun gootti totesi väenpaljouden olevan jo liikaa ja varovasti nousevan sohvalta. Niin teki aika nopeasti Lulukin, valmiina seuraamaan goottia kuin lojaali koiranpentu.

Nimi: Cualacino

01.04.2018 21:53
Thaddeus Hamilton - koulun käytävä

Thaddeus soi tytölle vielä pikaisen ystävällisen hymyn ja pienen pään nyökäytyksen ennen kuin jatkoi matkaansa. Hän oli positiivisin mielin siitä, kuinka helposti asia oli hoitunut. Mia tosiaankin oli ottanut asian todella hyvin vastaan, jolloin tilanne oli keikahtanut aivan päinvastaiseksi, kuin Thaddeuksen mielessä. Hän oli huojentunut selvittyään jälleen yhdestä haastavasta tilanteesta. Sosiaalisesti ehkä aavistuksen kömpelö opettaja ei usein pitänyt oppilaiden kanssa virallisista asioista puhumisesta. Joskus Thatch mietti uravalintaansa, sillä etenkään nuorena Thaddeuksesta ei olisi todellakaan uskonut, että ujosta, omaan rauhaan vetäytyvästä pojasta kasvaisi vielä opettaja. Thaddeus oli kuitenkin yllättänyt jopa itsensä ja hänestä olikin kehkeytynyt suhteellisen luonteva opettaja.

Thaddeuksen visiitti opettajanhuoneeseen oli pikainen, ja mies suuntasi kohti luokkahuonettaan muutaman minuutin jälkeen. Jotain olennaista oli kuitenkin jäänyt tekemättä, mutta Thaddeus ei osannut sanoa mitä. Miesparka oli nimittäin unohtanut kokonaan monisteet, joita hän oli lähtenyt hakemaan, eikä muistanut niitä ennen kuin oli päästänyt oppilaat jo luokkaan...

Nimi: Data

01.04.2018 18:36
Naelah "Nevada" Larson - Koulun nurkka

"Hyvä sitten!" muotityttö huudahti rennosti virnistäen. Eiköhän ollut Carmenin aika tajuta, että Nevada oli kaikkea muuta kuin hiljainen ja viaton seinäruusu. "Ja ei haittaa, vaikka kaikki vaatteet menisivät siinä. Jokainen nainen näyttää aina paremmalta vaatteettomana."
Nevada piti huolta, ettei sanonut mitään liian härskiä. Vaikka hän yleensä sanoikin ääneen mitä ajatteli, kyllä hänellä oli myös tilannetajua. Nevada oli sen verran kiinnostunut Carmenista, että heistä voisi tulla jopa ystäviä. Sen takia hän vielä vain niin sanotusti koetteli jäätä, eikä sanonut mitään, minä karkottaisi orastavan ystävyyssuhteen kokonaan tiehensä.
Nevada ei tajunnut, että Carmen tarkoitti kuninkaalla myös sukunimeään, sillä hän ei tiennyt sitä. Sen takia hän vain kohautti harteitaan.
"No mikäs siinä", hän sanoi, "voimme olla sitten kuningas ja kuningatar."
Hän kuulosti välinpitämättömältä, mutta kyllä hän salaa mielessään vihjailikin jotain. Nevada ei halunnut tästä mitään yhden illan juttua, joten hän tyytyi vain piilottamaan pieniä vihjeitä sanoihinsa.
Tietenkään hän ei tiennyt, mitä tulevaisuudessa tulisi tapahtumaan. Nyt hän kuitenkin keskittyi pitämään mielenkiinnon yllä.
Nevada piti naisista ja ehkä turhankin paljon. Ollessaan sinkku hän flirttaili avoimesti kaikkien uusien tuttujensa kanssa, mutta hän ei kuitenkaan koskaan vienyt mitään pidemmälle. Loppujenlopuksi Nevada oli erittäin epävarma suhteissa. Hän oli enemmänkin toiminnallinen kuin sanallinen, eikä hän tiennyt mitä tehdä, kun oli kyse rakkaudesta.
Ystävätkin oli Nevadalle hieman erikoinen käsite, sillä hän oli aina ollut hieman yksinäinen. Sen takia hän yritti olla nyt erittäin varovainen, ettei vain pilaisi kaikkea.
Nevada nyökkäsi hyväksyvästi Carmenin vastaukselle. Hän itse mielummin kertoi oman mielipiteensä ja nauroi sitten toisen typeryydelle, mutta hän arvosti Carmenin ajatusmaailmaa.
"Joo hei, minähän katsos alan itkemään ja huutamaan heti kun seksuaalivähemmistöt ja rasismit otetaan puheenaiheeksi. Loukkaannun pienimmistäkin asioista. Painukaa helvettiin heterot, teitä ei kukaan kaipaa", Nevada sanoi sarkastisesti virnuillen. Carmen ei selvästikään ollut hetero - idioottikin näki sen. Tai sitten Nevadalla oli vain joku kuudes aisti, joka erotti heterot seksuaalivähemmistön jäsenistä.
Nevada ei ollut mikään ihmisasiantuntija. Hän ei osannut arvioida toisia tai saada heitä katselemalla lisätietoja, mutta hän oli hyvä luomaan omia mielipiteitään.
Kun Carmen käänsi katseensa pois ja alkoi leikkimään sytkärillään, Nevada kurtisti hieman kulmiaan saadessaan vaikutelman, ettei Carmen enää jaksanut hänen seuraansa.
Nevada kuitenkin hylkäsi ajatuksen pian. Carmen vaikutti mukavalta ja ennakkoluulottomalta naiselta, joka ei kutsuisi toisia nurkan taakse savuketta polttamaan ja kyllästyisi sitten heti sen jälkeen.
Nevada tiesi, että ylireagoi. Vaikka hän näyttikin tyyneltä, mielensä sisällä hän kävi tunteiden taistelua - ihan kuten yleensäkin. Hän mietti, mitä sanoisi seuraavaksi. Pitäisikö hänen hymyillä? Vai nauraa? Vai yrittää peittää mukavuutensa? Pitäisikö hän olla oma itsensä vai hieman ystävällisempi? Pitäisikö hänen kehua Carmenia?
"Hyvä vain", Nevada vastasi. "En minäkään ole mielenkiintoinen. Sen takia olenkin selviytynyt näinkin pitkälle ilman turhaa häpeää."
Kun Carmen vastasi lauhkealla mutta hyväntahtoisella, iloisella flirtillä, Nevadan kiinnostus vain kasvoi. Nainen, joka ei ollut hetero ja joka uskalsi myös flirttailla uudan tuttavuuden kanssa ilman sen kummempia taka-ajatuksia? Nappiosuma.
Nevada ilahtui Carmenin naurusta enemmän kuin kehtasi itselleen myöntää. Vaikka hän itse ei hymyillytkään enää, hän ei näyttänyt vihaiselta. Hänellä oli rento ja mukava olo, eikä häntä kyllästyttänyt uuden tuttavuuden seura niin paljon kuin yleensä.
Itseasiassa hän ei ollut lainkaan tylsistynyt.
"Negatiivinen kuva olisi parempi kuin ruohoa polttava lesbo", hän nauroi. "Itse en välitä siitä, mitä muut sanovat toisista ihmisistä. Tuomitsen vasta omien kokemuksieni kannalta. Mutta hei, et vaikuta minusta mitenkään ärsyttävältä lehmältä, joten saatan poiketa joskus kylälle ja poltella ruohoa kanssasi isäsi siiven alla."

©2018 School in California - suntuubi.com